Syksyllä kotipuutarhoissa kypsyys runsas omenasato. Maahan pudonneet hedelmät täytyy kerätä säännöllisesti, jotta ne eivät houkuttele rottia paikalle, muistuttavat alueelliset jätehuoltoyhtiöt.
Hyväkuntoiset omenat voi hyödyntää ruoanlaitossa tai säilöä, ja ylimääräiset voi lahjoittaa tuttaville ja naapureille. Hedelmiä ei kannata jättää avonaisiin astioihin julkisille paikoille, jotta ne eivät päädy rottien ruoaksi.
Pilaantuneitakaan omenoita ei saa jättää maahan lojumaan tuhoeläinten ravinnoksi. Ne voi viedä lajitteluasemille, missä niistä tehdään lannoitetta ja biokaasua.
Omenoita ei voi tuoda lajitteluasemille muun haravointijätteen joukossa, vaan ne täytyy lajitella erikseen.
– Pudonneet omenat luokitellaan biojätteeksi, koska ne ovat nopeasti hajoavaa ja ravinnepitoista eloperäistä jätettä. Ne soveltuvat biojätteen käsittelyprosesseihin paremmin kuin haravointijätteen joukkoon, toteaa Lounais-Suomen jätehuollon materiaalipäällikkö Marko Kokkonen.
– Omenat kannattaa lajitella jo kotona erilleen muusta puutarhajätteestä esimerkiksi ämpäreihin, ohjeistaa puolestaan Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tuotannonsuunnittelija Jari Viitamäki.
Pilaantuneita omenoita voi myös kompostoida kotipihalla elintarvikejätteelle tarkoitetussa kompostorissa. Sen on tärkeää olla jyrsijäsuojattu, sillä avokompostit tai pelkästään puutarhajätteelle tarkoitetut kompostorit eivät riitä pitämään haittaeläimiä loitolla.
Pieniä määriä omenoita voi laittaa paperipussissa taloyhtiön tyhjennettävään biojäteastiaan, kunhan astia ei täyty liikaa ja siitä ei tule liian painava.
– Käsin siirrettäviin biojäteastioihin jätettä saa pakata enintään 60 kiloa, jotta astian tyhjennys jäteautoon käy sujuvasti ja turvallisesti, kertoo Kokkonen.
Valesokkeli on riskirakenne, joka voi altistaa talon kosteusvauriolle. Sen kunto kannattaa selvittää, vaikkei ongelmia olisikaan havaittu. Vaurioituneen rakenteen korjaaminen tekee talosta terveellisemmän ja kohentaa sen arvoa.
Kiinteistöalan arki näyttäytyy usein ulospäin teknisinä järjestelminä, aikatauluina ja huoltokirjoina. Todellisuudessa ala on kuitenkin ihmisläheinen ja yllätyksellinen. Kiinteistölehti Uusimaa seurasi Matinkylän huollon huoltomiehen Miko Hännisen työpäivää.
Isännöinnin mainetta ei korjata näyttävällä kampanjalla, vaan tekemällä työ tutuksi ja osoittamalla sen laatu arjessa, sanoo Isännöintiliiton uusi toimitusjohtaja Otto Mattsson. Hän kannustaa taloyhtiöitä vaatimaan laatua ja näkemään isännöinnin investointina.
As Oy Sammonkulma perusti niityn taloyhtiön tontille Tampereen itäiseen kantakaupunkiin. Taloyhtiöniitty lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja veden käytön suhteen se on kestävämpi kuin nurmikko.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään