Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Isännöintialan hinnoittelu on sekavaa ja palveluja hankitaan lähipiirin yhtiöiltä, ilmenee Ylen MOT-toimituksen laajasta selvityksestä. Toimitus sai haltuunsa isännöintitoimistojen salaisia sopimuksia, joissa määritellään palvelujen hankinnan ehtoja. Sopimuksien perusteella isännöinti liikkuu lain harmaalla alueella.
Remontoimalla kiinteistö säilyttää arvonsa ja kotitalousvähennyksen ansiosta remonttikustannuksista osaa palaa takaisin verotuksessa. Vähennyksen voi tehdä joka vuosi, jos remontoitavaa vaan riittää. – Samasta remontista ei ole laillista jakaa kotitalousvähennystä kahdelle vuodelle.
Taloyhtiön maksama isännöintipalkkio muodostuu tyypillisesti kiinteästä kuukausiveloituksesta ja erillisveloitettavista tehtävistä. Isännöinnin tehtävistä sekä palkkioista on sovittu taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken tehdyssä isännöintisopimuksessa. Kiinteistöliitto muistuttaa tiedotteessaan, että sopimuksen mukaisia menettelyjä tulee noudattaa myös hinnantarkistusten osalta ja se koskee niin kuukausipalkkiota kuin erillisveloitusten muutosta.
Kiinteistöliitto Uusimaan vuosikokouksessa päätettiin perustaa työryhmä isännöintitoiminnan ei-toivottujen muutostrendien hillintään. Jäsenaloite hyväksyttiin syyskuun kokouksessa niukalla äänten enemmistöllä. − Aloitteen tekijät näkevät, että isännöintitoimiala tai ainakin osa isoista alan yrityksistä on vähitellen siirtynyt taloyhtiöiden auttamisesta enemmän niiden rahastamiseen, Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä sanoo.
Vuokra-asuntojen saatavuuden ja työvoimapulan sovittamaton ristiriita asuntomarkkinoilla näyttää Vuokraturvan ja Myyntiturvan hallituksen puheenjohtajan Timo Metsolan mukaan helpottaneen. Muun muassa vuosien 2000 ja 2007 kovaksi äityneeseen työvoimapulaan yhdistyi keskeisesti kasvukeskusten krooninen asuntopula, johon työnantajat harmittelivat työn perässä muuttamisen kompastuvan. − Nyt kaikissa kasvukeskuksissa asuntoja ja erityisesti vuokra-asuntoja on hyvin tarjolla.
Taantuvien alueiden kerros- ja pientalot voivat muuttua ajan kanssa täysin asumiskelvottomiksi, jos rakennuksiin ei ole tehty ajallaan remontteja eikä pankki enää myönnä lainaa korjauksiin. Monen on siirryttävä asumiskelvottomasta ja arvonsa menettäneestä omistusasunnosta vuokralle. – Onneksi se ei ole kuitenkaan kovin yleistä.
IDO-tuotteita valmistavan Geberitin kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset hakevat kylpyhuoneesta yhä enemmän omaa rauhaa. Tammikuussa 2021 tehdyssä kyselyssä 38 prosenttia suomalaisista kertoi viettävänsä toisinaan ylimääräistä aikaa kylpyhuoneessa vain saadakseen hieman omaa aikaa. Vuotta aikaisemmin samoin vastasi 29 prosenttia.
Omakotitalojen kauppa on ollut muun asuntokaupan tavoin mukavassa myötätuulessa. Samalla potentiaalista ostajakuntaa löytyy myös vanhemmalle ja osin mittavaakin remontointia kaipaavalle rakennuskannalle. Vuosituhannen vaihteessa innostuttiin kompakteista rintamamiestaloista ja nyt katseet ovat alkaneet hiljalleen kohdistua 1970-luvun omakotitaloihin ja kerrostaloasuntoihin.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tavoitteena on nostaa pääkaupunkiseudun kotitalousjätteen kierrätysastetta. Tähän asti yli puolet pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteestä on ollut sekajätettä. Jätteiden lajittelu on tärkeää, sillä vain lajitellut jätteet voidaan hyödyntää uusioraaka-aineena.
Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. − Veronkantomielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta.
Pelastusviranomaiset ovat rekisteröineet 20 ”zombiakkujen” eli väärin käsiteltyjen akkujen ja paristojen aiheuttamaa tulipaloa vuoden 2020 alusta alkaen. Lisäksi rekisteristä puuttuu lukematon määrä läheltä piti -tilanteita, joissa ei ole tarvittu pelastuslaitosta. Jätehuollon toimijat ja viranomaiset pelkäävät ongelman pahenevan ilman nopeaa reagointia, sillä litiumioniakkujen määrän arvioidaan jopa 14-kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Asuntolainojen yleisimmät viitekorot euriborit painuivat pakkaselle ensimmäistä kertaa helmikuussa 2016. Siitä lähtien asuntolainamaailmassa on eletty nollakorkojen aikaa. Lainasta velallinen maksaa vain marginaalia.