Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Suurinta vuokralla asumisen lisääntyminen on ollut 25–29 ja 30–34 -vuotiaiden asuntokunnissa, joissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien asuntokunnissa.
Hekan uudet vuokrasopimukset kieltävät tupakoinnin asunnoissa ja parvekkeilla. Kiellot ovat kiristyneet vuodesta 2016 lähtien. Tätä vanhempiin vuokrasopimuksiin kieltoja ei ole kuitenkaan kirjattu, joten monessa talossa poltetaan yhä sisällä.
Parvekelasitukset ovat kiinteä osa parvekkeen varustusta ja niiden tarpeellisuuden puolesta puhuvat asukkaiden lisäksi myös arkkitehdit ja rakentajat, kertoo omataloyhtio.fi-sivusto. Lasituksen avulla parvekkeiden käytettävyys ja kalustettavuus parantuu, mikä lisää asumisviihtyvyyttä. Lasitettua parveketta voidaan käyttää sisätilojen tavoin, viihtyisänä lisähuoneena lähes ympäri vuoden.
Syksy tuo tullessaan haasteita, jotka kannattaa ottaa talon vuosihuollossa huomioon. Ihan ensimmäiseksi taloyhtiön hallituksen kannattaa tarkistaa, että talvikunnossapidosta on sovittu huoltoyhtiön kanssa. – Jos huoltoyhtiö on vastuussa talvikunnossapidosta, kuten aurauksesta, hiekoituksesta sekä kattolumien tarkkailusta ja pudottamisesta, asioista pitää sopia selkeästi ja kirjallisessa muodossa, sanoo Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa.
Langattomat ja kyberturvalliset älykotiratkaisut ovat helppoja ja kustannuksiltaan maltillisia toteuttaa, sillä ne eivät edellytä olemassa oleviin kaapelointeihin puuttumista. – Uusi langaton tekniikka avaa mahdollisuudet olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen ja nostaa ne älykotiluokkaan, sanoo Schneider Electricin myyntijohtaja Jouni Kekäläinen. Älykäs koti säätelee energiankulutusta silloinkin, kun käyttäjä ei itse muista olla aktiivinen valinnoissaan.
Taloyhtiöt ovat ryhtyneet toteuttamaan sähköautojen latauspisteitä innolla. Hakemukset ovat kuitenkin jo ylittäneet tälle vuodelle varatut määrärahat. Asumisen ja rahoituksen kehittämiskeskus ARA arvioi, että loppuvuoden aikana tukirahoja tarvittaisiin vielä 3,0–3,5 miljoonaa euroa, jotta kaikille tämän vuoden aikana tukihakemuksensa jättäville voitaisiin myöntää tukea tänä vuonna voimassa olevien avustusehtojen mukaan.
Rakentaminen supistui viime vuonna 4,1 prosenttia, mutta Rakennusteollisuus RT uskaltaa ennustaa paljon parempaa. Tänä vuonna rakentaminen kasvaa 1,3 ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Vasta viime maaliskuussa RT odotti, että rakentaminen vähenisi tänä vuonna 2,0 prosenttia.
Suomen markkinoille on viime vuosina tullut useita palveluntarjoajia, joilta saa ostettua edullisesti palveluja asunnon omatoimimyyntin. Palveluista puuttuu yleensä ainoastaan asuntojen välittäminen. Välittäjien poskettomiin palkkioihin tympääntyneet asunnonomistajat ovatkin ryhtyneet yhä enenevässä määrin kauppaamaan asuntojaan itse.
Valtion kunnianhimoiset sähköautoilutavoitteet eivät voi toteutua, ellei taloyhtiöihin saada latauspisteitä. Taloyhtiöistä ollaankin asian tiimoilta päivittäin yhteydessä Kiinteistöliittoon. Liiton neuvontalakimies Tapio Haltian mukaan suuremmilta kiistoilta on toistaiseksi vältytty.
Kiinteistöliitto Uusimaa järjesti 28.9. historiansa pisimmän sääntömääräisen vuosikokouksen, johon osallistui 60 jäsentalojen edustajaa. Vuosikokous valitsi äänestyksessä hallitukseen seuraavat uudet jäsenet: Jussi Aikala, Tuula Jurmu, Olli-Veikko Kurvinen ja Tarja Teräväinen.
Suomessa toimivia pankkeja edustavan Finanssiala ry:n johtava lakimies Antti Laitila toteaa Kiinteistöposti-lehdelle, että käänteinen asuntolaina ei ole juridinen termi vaan yhden luottotuotteen markkinointinimi. Käänteinen asuntolaina on asuntovakuudellinen kuluttajaluotto, josta säädetään kuluttajansuojalaissa. Käänteisessä asuntolainassa ei ole juridisesti mitään erityistä muihin asuntovakuudellisiin kuluttajaluottoihin verrattuna.
Helen perustelee kaukolämmön energiahinnan 29,9 prosentin hinnankorotusta kivihiilen ja kaasun valmisteverojen korotuksella sekä poikkeuksellisen voimakkaalla polttoaineiden, päästöoikeuksien ja sähkön hinnan samanaikaisella nousulla. – Raaka-aineiden eli polttoaineiden hinnannousu on merkittävin ajuri. Näihin lukeutuvat kaasu ja kivihiili, Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa sanoo.