Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Monet ikäihmiset ovat pysyneet virkeinä esimerkiksi omakotitalon ylläpitämisen vaatimien askareiden ansiosta, mutta vanhana lumenluonti, ruohonleikkuu ja muut pikkutyöt alkavat tuntua rasitteilta. Tilaakin on todennäköisesti enemmän kuin tarpeeksi. Mutta mikä olisi sopiva asumisratkaisu juuri itselle?
Taloyhtiöt ovat tottuneet arvioimaan yhdenvertaisuutta asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla, joka velvoittaa kohtelemaan samassa asemassa olevia osakkaita samalla tavalla. Tarvittaessa laki velvoittaa tekemään positiivista suosintaa, jotta henkilö käytännössä voisi käyttää oikeuksiaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhdenvertaisuuslaki ja sieltä tuleva syrjinnän kielto koskee myös taloyhtiöitä.
Hyvä vuokralainen maksaa vuokrat ajallaan ja pitää asunnosta hyvää huolta. Hyvät vuokralaiset elävät ihmisiksi ja taloyhtiö pysyy rauhallisena, hyvänä yhtiönä. Kun taloon valitaan paljon huonoja vuokralaisia, kärsii taloyhtiön kunto, rauha ja pidemmän päälle myös maine.
Kiinteistönomistajalla eli taloyhtiöllä on korostunut huolellisuusvelvoite piha-alueen hoitoon. Se tarkoittaa, että taloyhtiön on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan, että on toiminut huolellisesti. Joissakin pienissä taloyhtiöissä pihatyöt saatetaan hoitaa talkoilla, mutta lähes kaikissa vähänkään isommissa taloyhtiöissä isännöinti sopii hiekoittamisesta huoltoyhtiön kanssa.
Kiinteistö 2022 -tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 12.-13.1.2022. Julkisivuremonttikilpailun voittaja julkistetaan tapahtuman avajaispäivänä Arena-lavalla kello 15.30–16.00. Tuomaristo on kiinnittänyt arvostelussaan huomiota arkkitehtuurin ja teknisten ratkaisujen lisäksi hankkeen päätöksenteko- ja valmisteluvaiheeseen, kustannusten hallittavuuteen ja aikataulussa pysymiseen sekä tiedottamiseen.
Asunto-osakkeen kaupassa tärkein dokumentti on isännöitsijäntodistus. Se ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Todistuksesta selviävät muun muassa osakkeen omistaja, huoneiston pinta-ala sekä yhtiövastikkeen ja käyttömaksujen suuruudet.
Kauppalehti kertoo artikkelissaan Kelan maksaneen viime vuonna asumistukea omistusasunnossa asuville runsaat 40,5 miljoonaa euroa. Summa on ollut kasvussa, koska omistusasujien asumistukia maksettiin vuonna 2019 vajaat 38,6 miljoonaa euroa. Kelan mukaan 17 112 omistusasunnossa asuvaa ruokakuntaa sai asumistukea vuonna 2020.
Kannattaako nyt tehdä kiinteähintainen määräaikainen sähkösopimus vai ostaa markkinahintaan sidottua pörssisähköä, jonka hinta vaihtuu tunti tunnilta? Kolmas vaihtoehto on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jolloin sähkön hinta seurailee markkinahintoja hitaammin. Määräaikainen sopimus ei ehkä ole halvin, mutta auttaa ennakoimaan kuukausittaisia menoja, jos se on omalle taloudenhallinnalle tärkeää, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell huomauttaa Talouselämä-lehdelle.
Ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY) kertoo Helsingin Sanomissa, että biojätteeseen kuuluu periaatteessa kaikki keittiöstä tuleva kompostoituva jäte. Esimerkiksi hedelmien ja vihannesten kuoret, ruoan tähteet, kahvin porot suodatinpapereineen, teepussit, kalanruodot sekä lihasta jääneet pienet luut voi surutta heittää biojätteeseen. Kuulostaa järkeenkäyvältä.
Tukes kehottaa tarkistamaan silmämääräisesti valosarjojen kunnon ennen niiden käyttöönottoa. Varmista myös, etteivät valosarjat ja niiden muuntajat ole menneet sekaisin keskenään. Valosarjat ja muuntajat pysyvät järjestyksessä ja kunnossa, kun ne säilytetään alkuperäisissä pakkauksissaan.
Kerrostalossa tai isommissa taloyhtiöissä lumet kuuluvat yleensä taloyhtiön tai huoltoyhtiön vastuulle. Erimielisyyksiä lumitöistä syntyykin lähinnä pienissä muutaman huoneiston taloyhtiöissä, joissa lumityöt tehdään talkooperiaatteella. Kiinteistöliiton lakimiehen Kristel Pynnösen mukaan lumikiistoja on pääsääntöisesti alle kymmenen huoneiston taloyhtiöissä, kun lumitöiden tekijää ei ole erikseen tilattu.
Kuluva vuosi on ollut asuntomarkkinoilla monin tavoin vilkas, ja erityisesti kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen kysyntä on ollut kovaa. Kolmannella vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 4,1 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu oli 5,6 prosenttia ja muualla Suomessa 2,5 prosenttia.