Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdottaa tuloihin sidottua velkakattoa, kertoo Helsingin Sanomat tänään taloussivuillaan. Helsingin Sanomien mukaan Rehn on huolissaan suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvusta; se heikentää Rehnin mielestä Suomen kansantalouden kykyä sopeutua häiriöihin. Olli Rehn oli eilen torstaina eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana.
RAKLIn Jyrki Laurikainen toteaa Talouselämän liitteessä, että kiinteistöt eivät ole kertakäyttötavaraa. Kiinteistöjen arvon säilymisessä keskeinen rooli on laadulla, sijainnilla ja muunneltavuudella. Laatu on koko rakennuttamisen ketjun hallintaa suunnittelusta käyttöönottoon sekä suunnitelmallista koko kiinteistön elinkaaren huomioivaa ylläpitoa.
Vuokra-asuntomarkkinoiden näkymät vahvistuivat jälleen kevään pienen notkahduksen jälkeen, kertoo RAKLIn Vuokra-asuntobarometri. Vuokra-asuntojen vahva kysyntä siivittää vuokra-asuntojen rakentamista ja asuntosijoittamista. Vuokra-asuntomarkkinoiden kasvuodotukset ovat asiantuntijoiden mukaan kautta linjan vahvempia kuin viime keväänä.
Onko yhtiössä ohjeistusta sähköpyörien varalta? Miten suhtautua ilmalämpöpumppuihin kerrostalossa? Kiinteistö-tapahtuma 2.–3.10.
Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö Hekan asuntojen vuokrataso sai taas aikaan keskustelua – kuten keväällä 2017, kun Hekan asunnoissa asuville lähetettiin kirjeitä, joissa viitattiin silloisen Sipilän hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen. Sen mukaan kaikkien pääkaupunkiseudun Ara-asukkaiden tulot tarkistetaan viiden vuoden välein. Heka-asuntojen uusille asukkaille tulorajat tulivat voimaan 1.
Hallituksen budjettiriihi sisälsi Palvelualojen työnantajaliitto Paltan mukaan palvelualojen näkökulmasta useita positiivisia toimenpiteitä, muun muassa lisäpanostuksia väylärahoitukseen, koulutukseen ja innovaatioihin sekä työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseen. Tuntuvien menolisäysten ja työllisyystoimien ajoituksen eriaikaisuus voi kuitenkin osoittautua ongelmalliseksi maailmantalouden suhdannenäkymien heikentyessä. Suuret julkisen talouden menolisäykset heti hallituskauden alkuun ilman selvyyttä esitettyjen työllisyystoimien vaikuttavuudesta heikentävät julkista taloutta ja vaikeuttavat 2023 tasapainotavoitteen […]
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Indeksitalo-vertailujen datasta pääsee nyt tekemään haluamiaan vertailuja kunnallisista maksuista eri kaupungeissa ja niiden kehittymisestä viime vuosina. KTI Kiinteistötieto Oy:n keräämässä Indeksitalo-selvityksessä vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin tänä syksynä kahdeksalla 59:een. Niissä asuu yli neljä miljoonaa henkeä. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kerrostaloyhtiön hoitokuluista.
Hallitus linjasi budjettiriihessä, että kuntien valtionosuudet kasvavat ensi vuonna 1,1 miljardia euroa. Lisäykset liittyvät siihen, että kilpailukykysopimuksen leikkaukset päättyvät sekä siihen, että valtio vastaa osasta peruspalveluiden kustannusten nousua. Kuntakenttä on erittäin helpottunut siitä, että valtionosuuksia palautetaan kunnille, kertoo Suomen Kuntaliiton tiedote.
Vantaan seurakuntayhtymä voitti riidan Helsingissä sijaitsevan Lehtisaaren tonttien vuokrista Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus hylkäsi lehtisaarelaisten taloyhtiöiden kanteet. Oikeuteen jouduttiin, kun taloyhtiöiden osakkaat vastustivat seurakuntayhtymän vaatimusta nostaa vuokrat markkinavuokrien tasolle.
Rakennuskustannukset nousivat vuoden 2019 elokuussa 0,9 prosenttia vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskus. Asuinrakentamisen kustannukset nousivat hieman keskimääräistä vähemmän, 0,8 prosenttia. Muun talonrakentamisen kustannukset nousivat 1,0 prosenttia.
Kiinteistöliiton viime viikolla julkaisema Indeksitalo-selvitys kertoi karua kieltä erityisesti pääkaupunkiseudun kiinteistöjen hoitokulujen hurjasta noususta. Hoitokulujen jatkuva reipas nousu haastaa tällä hetkellä myös vuokraustoiminnan kannattavuutta. Selvityksessä on eritelty muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia.
Asuntoja rakennetaan Ruotsissa jatkuvasti vähemmän, kertoo Fastighetstidningen verkkosivuillaan. Ruotsin valtion tilastokeskuksen SCB:n mukaan asuntorakentamisen aloituksia oli ennätysvuonna 2017 keskimäärin 16 000 yhtä vuosineljännestä kohti. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä (huhti-kesäkuu) niitä oli vain 11 500.