Talous-osiossa perehdytään taloyhtiön taloudenpitoon ja raha-asioihin, muun muassa vastikkeisiin ja lainoihin.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Uusien taloyhtiölainojen keskimääräinen kokonaiskorko on 4,43 prosenttia pääkaupunkiseudun pankkien tarjouksissa, selviää syyskuun lainavertailusta. Suomen Kiinteistölehti julkaisee yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa Suomen Rahatiedon Seppo Rekosen laatimia lainakorkojen vertailuja.
Yleinen arvonlisäverokanta nousi syyskuun alussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutos nostaa myös taloyhtiöiden kustannuksia, kun korotus siirtyy tuotteiden ja palveluiden hintaan. Eniten korotuksen taloudellinen merkitys korostuu taloyhtiöissä, joissa on keskeneräisiä suuria korjaushankkeita.
Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen huono tilanne jatkui Helsingissä vuoden 2023 aikana. Asuntokauppa oli edellisiä vuosia hiljaisempaa, mikä laski asuntojen hintoja. Korko- ja kustannustason nousu, tiukentunut luottopolitiikka ja hiljentynyt asuntokauppa vaikuttivat rakentamiseen ja asuntoaloituksiin.
Taloyhtiöiden maksuvalmius on palautumassa aiemmalle hyvälle tasolle. Taloyhtiöiden pyynnöt lainan maksuajan tai lyhennystavan muutoksista ovat selvästi vähentyneet kuluvana kesänä. Myös vastikerästejä on ollut huomattavasti vähemmän aiempiin kesiin verrattuna.
Taloyhtiön hallituksen vastuuseen yhtiön taloudesta ja kunnossapidosta liittyy myös rahoitus. Millä tavoin hallitus voi edistää asemaansa lainan hakijana? OP Turun Seudun Annika Pöysti vastasi Kiinteistölehti Lounais-Suomen kysymyksiin rahoituksen myöntäjän näkökulmasta.
Kiinteistöjen kustannusten nousu on hidastunut. Hoitovastikkeet ovat nousseet tänä vuonna viime vuotta maltillisemmin. Suurimpien kaupunkien kerrostaloissa vastike on noussut runsaat neljä prosenttia, kun viime vuonna vastikkeet nousivat runsaat kahdeksan prosenttia.
Taloyhtiöiden hoitokulut nousivat edellisvuodesta 2,5 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Hoitovastikkeet sen sijaan nousivat viime vuonna hoitokuluja enemmän: 10 prosenttia. Eniten hoitokuluista nousivat tonttivuokrat.
Asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin käytettiin viime vuonna yhteensä 2,6 miljardia euroa, kertoo Tilastokeskus. Kerrostaloyhtiöiden korjauksiin kului 2,0 miljardia euroa ja rivitaloyhtiöiden korjauksiin 600 miljoonaa euroa.
Pankkien lainatiskillä pieniä pari- ja rivitaloyhtiöitä voi odottaa ikävä yllätys, sillä taloyhtiölainoissa vähimmäisraja on vedetty pääosin viiden asunnon yhtiöihin. Sitä pienemmissä yhtiöissä remontit on rahoitettava osakkaiden omista varoista tai henkilökohtaisilla luotoilla.
Suomalaisten taloyhtiöiden on vastedes aiempaa helpompaa saada lainaa energiatehokkuutta lisääville korjaushankkeilleen. Uusi lainaohjelma tukee taloyhtiöiden kestäviä investointeja.
Suurten kaupunkien uusista asunto-osakeyhtiöistä yhä useampi sijaitsee valinnaisella vuokratontilla. Jos yhtiö lunastaa vuokratontin omakseen, se pääsee eroon tonttivuokrasta ja tulevista korotuksista. Ongelmaksi voi kuitenkin tulla korkean rahoitusvastikkeen osakkaille aiheuttamat maksuvaikeudet.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.