Talous-osiossa perehdytään taloyhtiön taloudenpitoon ja raha-asioihin, muun muassa vastikkeisiin ja lainoihin.
Kuntakohtaisten kiinteistöverojen ja muiden kiinteistökustannusten nousu on kuluvana vuonna kiihtynyt. Kiinteistöliiton vuodesta 2001 tekemän indeksitalovertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli kaksi prosenttia.
Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2016 keskimäärin 4,40 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 3,3 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.
Veroilmoitus kannattaa antaa sähköisesti, koska virheitä tulee vähemmän ja homman saa pakettiin nopeammin. Lue silti vinkit yleisimpien virheiden välttämiseen. Jos asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tilikausi päättyi joulukuussa, sillä on vapun hujakoilla edessä veroilmoituksen antaminen.
Taloyhtiöissä ei osata hyödyntää lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia yhtiön korjaushankkeiden rahoituksessa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan joka viidennessä asunto-osakeyhtiössä suunnitellaan suurta peruskorjausta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kiinteistöliiton korjausrakentamisen barometri puolestaan kertoo, että korjaushankkeiden ensisijainen rahoitusmuoto on pankkilaina (56 % hankkeista).
Kaikkien kuntien kannattaisi tarkistaa kiinteistörekisterit. Yksittäisissä kunnissa rekisteristä saattaa puuttua tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia rakennuksia ja rakennelmia, joista ei ole peritty veroa vuosiin, ehkä vuosikymmeniin. Päivittäminen voi Kuntaliiton kehittämispäällikön Jukka Hakolan mukaan tuoda kunnille yhteensä ainakin reilut sata miljoonaa euroa lisää.
Kiinteistöalan Kustannus Oy on julkaissut uuden Toiminnantarkastuksen perusteet -verkkokurssin, joka on suunnattu taloyhtiöiden toiminnantarkastajille. Kurssilta saa kattavat ja pätevät tiedot toiminnantarkastuksen tekemiseen. Kiinteistöliiton jäsenet saavat kurssin maksutta käyttöönsä.
Suomen talouskehitys saa apua ulkoa, mutta sisällä työntöapu taantuu. Suomen talous jatkaa kohtuullisessa kasvussa koko kuluvan vuoden. Yllättävää apua näyttää tulevan Atlantin takaa USA:n presidentiksi valitun Donald Trumpin toimien ansiosta.
Isännöintiliiton mukaan 1970-luvun lähiöitä ei välttämättä tarkoitettu lainkaan korjattavaksi, kirjoittaa Aamulehti. Taloyhtiöiden korjausvelka jatkaa edelleen kasvua. Siihen on syynä osakkaiden haluttomuus kalliisiin remontteihin ja ikääntynyt rakennuskanta.
Asuntosäätiö-konserniin kuuluvan Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen kirjoittaa blogissaan: ”…asukkaat ovat maksaneet vastikkeissaan valtiolle ylisuurina korkoina jatkuvaa tukea yhteiskunnan yleiskuluihin. Ja maksavat niin kauan, kunnes valtion taholta tehdään muutos asiaan. Yhtenäislainoista maksetaan jopa korkeampaa korkoa kuin korkotukilainoista.” Asumisoikeusasumista koskevaan lakiuudistukseen on luonnosteltu muutoksia myös talojen rahoitukseen liittyen.
ARA myöntää korjausavustusta jälkiasennushissin rakentamiseen. Avustus on 1.1.2017 alkaen enintään 45 %:a hyväksytyistä kustannuksista ja sitä myönnetään hissin rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kertoo ARAn johtava ylitarkastaja Hanna Koskela Taloyhtio.netin Lakipähkinässä. ARA myöntää avustusta myös liikuntaesteiden poistamiseen eli esimerkiksi luiskien rakentamiseen ja ulko-ovin automatisointiin.
Mainostilan myynti rakennusten ulkopinnoille voi olla taloyhtiölle kannattavaa, kirjoittaa Kotitalo-lehti. Mainonta kerrostilojen seinillä on lehden mukaan yleistynyt lainsäädännön höllentymisen myötä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mahdollisuus myydä mainostilaa nousee esiin erityisesti julkisivuremontin aikana, kun taloyhtiön seinät muutenkin peitetään.
Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 1,3 prosenttia vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä vuoden 2015 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2010=100. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2010=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, % Erilliskustannukset nousivat eniten Kiinteistön ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat erilliskustannukset 4,4 prosenttia.