Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ikääntyvistä asuu kaupunkialueilla, kertoo uusi ”Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa ”-selvitys. Kaupunkialueiden suunnittelussa hyvin saavutettavat ja esteettömät asuinympäristöt korostuvat. Myös tarve ikääntyneiden itsenäistä asumista tukeville palveluille ja asumisratkaisuille on kasvussa. Kaupunkimaiset asuinympäristöt vetävät ikääntyneitä voimakkaimmin puoleensa.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,1 prosenttia huhtikuusta toukokuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,9 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 0,5 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat koko maassa nousivat 0,6 prosenttia.
Vanhojen asuntojen kauppa hiljentyi toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna, vaikka kuluttajien luottamus on ennätyskorkealla. Polarisaatio asuntomarkkinoilla näkyy sekä maantieteellisenä eriytymisenä että eri asuntotyyppien rakentamisessa ja uusien rakennettavien asuntojen koossa. Toukokuussa vanhojen asuntojen* kauppoja tehtiin 3 % vähemmän kuin toukokuussa 2016.
Yhä useampi suomalainen haluaa asua urbaanissa ympäristössä, kertoo uusin Asukasbarometri. Kaupungistuminen näkyy myös elämäntapojen muuttumisena kuten kahviloiden suosion nousuna sekä pyöräilyn lisääntymisenä. Sijainti, hyvät liikenneyhteydet sekä luonnonympäristö ja rauhallisuus ovat tärkeimmät viihtyvyystekijät kaupunkimaisilla asuinalueilla.
Heinäkuun alusta alkaen tulee energiatodistus esittää myynnin tai vuokrauksen yhteydessä myös vanhoille, ennen vuotta 1980 käyttöönotetuille pientaloille. Todistuksen voi laatia luonnoksena jo ennakkoon. Heinäkuun alusta alkaen tulee energiatodistus esittää myynnin tai vuokrauksen yhteydessä myös vanhoille, ennen vuotta 1980 käyttöönotetuille pientaloille.
Lakea Oy on hakenut patenttia kehittämälleen innovaatiolle, joka yhdistää betoni- ja puurakentamisen ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäisen uudella menetelmällä rakennettavan kuusikerroksisen puukerrostalokohteen arvioidaan valmistuvan vuonna 2018. Puukerrostalorakentamisen edelläkävijä Lakea Oy on kehittänyt uudenlaisen, tilaelementeistä rakennettavan puukerrostalon.
Suomen asuntokauppaa leimasi tammi-toukokuussa kaksi todellisuutta: vahvasti kasvavalla uusien asuntojen kaupalla oli veturin rooli. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan kasvoi vain lievästi edellisvuoden tammi-toukokuuhun verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. Viime vuosien tapaan uudisasuntokauppa on ollut tammi-toukokuussa vahvassa vedossa.
Tyypillinen suomalaiskaupunki koostuu erillisistä alueista, joista yhdellä asutaan, toisella tehdään töitä ja kolmannella käydään kaupassa, ravintolassa ja kirjastossa. Jotta risteilyyn ei menisi kohtuuttomasti aikaa, moni ajaa välimatkat autollaan. Äkkiseltään voisi vaikuttaa, että asetelma seuraa väistämättä kaupungistumisesta.
Vuonna 2013 pääkaupunkiseudun lähiöissä oli muuta seutua selvästi matalampi tulo- ja koulutustaso sekä yleisesti korkeampi työttömyysaste. Jo vuonna 1990 lähiöissä oli keskimäärin matalampi koulutus- ja tulotaso kuin muilla alueilla, mutta ero oli pieni. Sen sijaan lähiöiden työttömyysaste oli tuolloin keskimäärin yhtä matala kuin koko seudulla.
Käykö asuntokauppa sittenkään kuumana? Tätä kysyy Tilastokeskuksessa pitkän uran tehnyt Ilkka Lehtinen blogissaan Tieto & Trendit –sivustolla. Maassamme myydään ja ostetaan asuntoja tiuhempaan tahtiin kuin viime vuosina.
Asemanseudut halutaan muuttaa ilmastoystävällisten valintojen kotipesäksi, joissa liikkuminen, asuminen, työnteko ja palvelut ovat vähähiilisiä. Tuore raportti kertoo, miten Tanskan asemanseutuja on kehitetty onnistuneesti ja tarjoaa yhdeksän kehittämisehdotusta asemanseuduille Suomessa. Asemanseudut ovat liikkumisen, työnteon, palveluiden ja asumisen solmukohtia, joiden keskeinen sijainti tarjoaa kaupungeille uusia kehittämismahdollisuuksia.
Lähiöt eivät juurikaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen. Lähiöiden lievästi korkeampi häiriötaso selittyy sosio-ekonomisella huono-osaisuudella. Lähiöiden huono maine on liioiteltu, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa laajemmin verrattiin lähiöitä muihin alueisiin.