Kyselyyn vastanneiden mukaan hyvä kaupunkiympäristö on vilkas kaupan, kulttuurin ja palveluiden keskittymä.
Asuntomessujen ja Rambollin teettämässä kyselyssä selvitettiin kaupunkiasumiseen ja yhteisöllisyyteen liittyviä teemoja. Osana asumisen tyytyväisyyden tutkimusta toteutettuun kyselyyn vastasi lähes 1000 suomalaista eri ikäryhmistä.
Kyselyyn vastanneiden mukaan hyvä kaupunkiympäristö on vilkas kaupan, kulttuurin ja palveluiden keskittymä. Enemmistö vastaajista piti viihtyisän kaupunkiympäristön tärkeimpinä elementteinä hyviä kaupan palveluita, monipuolisia liikuntamahdollisuuksia sekä tapahtuma- ja ohjelmatarjontaa.
Kyselyyn vastanneiden nykyisessä asuinympäristössä parhaiten viihtyisän kaupunkiympäristön elementeistä toteutuivat monipuoliset liikuntamahdollisuudet (64 %), hyvät kaupan palvelut (63 %) sekä mahdollisuus tavata omia tuttuja säännöllisesti (42 %).
Vastaajista hieman yli puolet (58 %) oli sitä mieltä että yleinen ilmapiiri omalla asuinpaikkakunnalla on hyvä. Tulosten mukaan nuorimmilla suomalaisilla (alle 35 vuotta) on vähiten myönteinen suhde naapureihinsa. Heistä vain alle kolmasosa (28 %) arvioi saavansa naapurilta apua sitä tarvittaessa.
─ Tuloksissa on nähtävissä paljon kehittämisen varaa yhteisöllisyydessä. Nuorempi sukupolvi muodostaa yhteisöjä verkossa sekä sosiaalisen median kanavissa, mikä saattaa heijastua siihen, että perinteisempi vuorovaikutus esimerkiksi naapureiden kanssa ei nouse esille, kertoo Ramboll Finlandin digitaalisten palveluiden ja innovoinnin palvelupäällikkö Aino Mensonen.
─ Suomalaiset ovat Euroopan kärkitasoa tyytyväisyydessä asuinalueisiin, asuntoihin, asumisen turvallisuuteen ja asuntohintojen kohtuullisuuteen. Tyytyväisyydessä asuinilmapiiriin – ihmisten vuorovaikutukseen asuinalueilla on kuitenkin rajusti petrattavaa, kommentoi Asuntomessujen kehitys- ja tutkimuspäällikkö Kari Tervonen.
Kyselyssä selvitettiin myös kotitalouksien yhteishankintoihin liittyviä asenteita. Kyselyn tulosten mukaan yli kaksi kolmasosaa on kiinnostunut yhteishankinnoista.
− Nykyteknologialla ja moderneilla viestintäkanavilla on suuri merkitys yhteishankintojen toimivuudessa. Suomalaisten taipumus hakea yhteisöllisyyttä somesta on kuitenkin jakamistalouden kannalta haaste, sillä yhteishankinnat edellyttävät usein fyysistä kontaktia oman lähialueen asukkaiden kanssa, Aino Mensonen kiteyttää.
Eniten kiinnostusta vastaajilla oli hankkia kotitalouksien yhteishankintoina huolto- ja korjauspalveluita (47 %), yhteisiä harrastus- ja työtiloja (40 %) sekä verkkoyhteyksiä ja tietoteknisiä laitteita (36 %). Vähiten kiinnostusta oli veneen (13 %), polkupyörän (9 %) tai asumisen palveluiden (8 %) hankkimiseen yhteishankintoina.
Ankarammiksi muuttuvat sääolot laittavat suomalaisetkin vesikatot lujille. Katon vesitiiviyden ja vedenpoiston merkitys kasvavat. Hyvä huolenpito ja ajallaan tehdyt korjaukset käyvät yhä tärkeämmiksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Kerrostalon pihalle sopivat yhtä hyvin herukat kuin hunajamarjatkin – ei vain kasvattamaan satoa vaan myös kaunistamaan pihapiiriä. Sadon poimimisesta kannattaa taloyhtiössä sopia jo taimien istutusvaiheessa.
Pihalla touhuamiseen liittyy usein epäselvyyksiä siitä, kuuluuko alue yhtiölle vai osakkaalle. Useimmiten taloyhtiön piha-alueet kuuluvat juridisesti yhtiön hallintaan. Osakashallinnassa piha-alue on ainoastaan silloin, kun sen hallintaoikeudesta on määrätty yhtiöjärjestyksessä.
Kesän mökkeilykausi on päättymässä, ja moni käy mökillänsä enää satunnaisesti. Jos käynteihin tulee pidempi tauko, on tärkeää huolehtia mökki talviteloille. Syksyllä mökin ja sitä ympäröivän pihapiirin voi käydä läpi tarkistuslistan kanssa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään