Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Kesämökkikausi alkaa toden teolla, vaikka sää juuri nyt onkin viileä. Monet ovat jo tarkastaneet ja huoltaneet mökkinsä talven jäljiltä, mutta tässä vielä tarkistuslista. Suomen Kiinteistölehti toivottaa hyvää mökkeilykautta! Tarkasta mökki ja muut rakennukset silmämääräisesti.
Maarakennusalan kustannukset nousivat huhtikuussa 4,1 prosenttia vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskus. Maarakennuskustannusten indeksin mukaan alan kustannukset nousivat 4,1 prosenttia vuoden 2018 huhtikuusta vuoden 2019 huhtikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin teknisten ja muiden järjestelmien 0,8 prosentista päällysteiden 11,6 prosenttiin.
Asuntokohtaista dataa keräävät jäteastiat ovat tutkijan mukaan yksi kannustin kierrättämiseen, koska ne paljastavat asuntojen sekäjätteen määrään. Samalla selviää myös, kuinka jätämaksuissa voisi säästää, kertoo Yle. Moni ympäristötietoinen kierrättäjä pohtinee usein, että mikä oikein olisi riittävän vakuuttava motivaattori kaikkein vastahakoisimmillekin jätteen lajittelijoille – ihan maailmanlaajuisesti.
Useimmat kuluttajat osaavat kierrättää lamput oikein ja käytettyjä lamppuja palautettiinkin kauppoihin viime vuonna ennätysmäärä, kertoo Motiva. Hehku- ja halogeenilamput ja autojen lamput voi laittaa sekajätteen joukkoon. Vanhat energiansäästölamput ja led-lamput sekä led-valaisimet tulisi viedä SER-keräyspisteeseen.
Imatran ympäristölautakunta on tiistaina 21.5. määrännyt kaupungin ensimmäisen parveketupakointikiellon 48 huoneiston taloyhtiöön, kertoo Etelä-Saimaa. Kaikkiin Vuoksenniskalla sijaitsevan yhtiön huoneistoihin kuuluu huoneistoparveke.
Talkoita järjestetään 80 prosentissa taloyhtiöistä ja yleisempi talkooajankohta on kevät, mutta myös syksy on suosittu. Yleisimmät talkootyöt liittyvät ympäristön siisteyteen ja pintojen ylläpitoon. Muun muassa nämä asiat nousivat esiin Kiinteistö-liitto Uusimaan jäsenistölleen järjestämästä talkookyselystä. Vastauksia kyselyyn saatiin yli 2200.
Kesämökin omistajista yli puolet asuu omakoti- tai paritalossa, kertoo Tilastokeskus. Kerrostaloissa asuu puolestaan vain 28 ja rivitaloissa 11 prosenttia kesämökin omistajista. Kesämökkejä oli Suomessa vuonna 2018 noin 510 000, joista henkilöomisteisia mökkejä noin 432 000.
Pyöräilyn lisäämisen yksi haaste on pyöräpysäköintitilojen riittämättömyys erityisesti taloyhtiöissä. Tähän haetaan ratkaisua Motivan julkaisemalla Pyörällä koko talo -oppaalla. Opas auttaa taloyhtiöiden hallituksia parantamaan olemassa olevia säilytystiloja ja antaa neuvoja uusien tilojen järjestämiseen.
Suomalaisten kiinnostus uusiin liikenteen palveluihin on vähäistä, kertoo Moottori-lehti verkkosivuillaan. Yhteiskäyttöautot, kimppakyytipalvelut ja erityisesti taloyhtiön yhteiskäyttöauto nähdään hyvin epäkäytännöllisenä. Viimemainittua jopa 51 prosenttia pitää omiin tarpeisiinsa sopimattomana.
Yhdyskuntatekniikka 2019-näyttelyn yhteydessä käytiin 15.5. ensimmäinen Infra-alan monet osaajat -kilpailu. Kilpailun avulla haluttiin tuoda näkyväksi alalla olevaa ja tarvittavaa, kaikkien kansalaisten päivittäiseen elämään vaikuttavaa osaamista. Kilpailussa viisi ammattilaisista koottua joukkuetta ratkoi kolmea Jyväskylän kaupungin määrittämää, kaupunkiympäristöön liittyvää tehtävää: Liikunta, infra ja ilmastonmuutos, case Harju Infralla ilkivaltaa vastaan, case Sepänaukio Tapahtumat ja niiden vaatimukset infralle, case Lutakon aukio […]
Helsingin kaupunki vastustaa Helsingin hallinto-oikeudessa Helsingin Seudun ympäristöpalvelujen (HSY) päätöstä aikaistaa roska-astioiden tyhjentämistä Helsingissä arkisin aamuviiteen ja muualla pääkaupunkiseudulla kello kuuteen, kertoo Helsingin Sanomat. Kaupungin linjauksen mukaan jätteenkuljetusautot saisivat aloittaa jätteenkeruun vasta aamuseitsemältä toiminnasta aiheutuvan, jopa terveyshaitaksi tulkittavan melun vuoksi. Toistaiseksi ennen aamuseitsemää jätteitä kerätään vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi Hämeentien varrelta katuremontin vuoksi jo neljältä aamuyöstä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huonokuntoisten vesiputkiverkostojen merkitys vesiepidemioiden aiheuttajana on kasvussa. Suurin osa epidemioista johtuu kuitenkin edelleen pohjavesien likaantumisesta. Ongelma on korostunut 2010-luvulla, sillä tätä ennen Suomessa ei ollut lainkaan vanhoihin vesiputkiverkostoihin liittyviä epidemioita.