Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
HSY muistuttaa lajittelun tärkeydestä vapun lähestyessä. Poikkeustilan aikana vietämme tavallista enemmän aikaa kotona, joten jätettäkin kertyy normaalia enemmän kotien jäteastioihin. Asukkaat auttavat pitämään jätepisteet siisteinä lajittelemalla eri jätelajit niille tarkoitettuihin astioihin.
Rikkakasveista pääsee eroon ilman torjunta-aineita ja aikaa vievää käsin kitkentää. Braleva Kiinteistöpalvelut Oy on ottanut kuumavesitorjunnan käyttöönsä huoltokohteissaan Suur-Espoonlahden alueella viime vuonna menestyksekkäästi. Ekologinen rikkakasvien torjunta perustuu sata-asteiseen veteen, jota suihkutetaan lähietäisyydeltä rikkakasvustoon.
Ympäristökalusteiden valmistaja Lehtovuori Oy on jo pitkään ollut ympäristöystävällisyyden edelläkävijä. Koronakriisi on todistanut, että yrityksessä osataan edelleen reagoida nopeasti, kirjoittaa Ylöjärven Uutiset. Kun koronavirus sumensi yhteiskunnan ja talouden näkymät, Lehtovuori Oy:ssä ryhdyttiin toimiin heti.
Kotitalouksissa syntyy tällä hetkellä tavallista enemmän jätettä. Hyötykeräyspisteissä tämä on näkynyt täyttymisenä ja jossain määrin myös ylitse pursuamisena, Yle kirjoittaa. Jyväskylän jätehuoltoyhtiö Mustankorkean viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Piia Ahon mukaan kodeista tulee tavallista enemmän lajiteltua jätettä, eikä järjestelmä pysy mukana.
Kunnat ja viranomaiset Lapissa suojautuvat parhaillaan kevättulviin. Kaupunki, kunta tai pelastuslaitos ei tule pelastamaan yksityisten omistamia kiinteistöjä suurtulvan sattuessa, kirjoittaa Lapin Kansa (24.4.2020). Valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitokselta kertoo artikkelissa, että jonkin verran väärää tietoa on liikkunut tulviin varautumisesssa.
Moni suomalainen jättää yksityiskohdat huomioimatta ja siivoaa viikkosiivouksen yhteydessä vain välttämättömän. Tärkeää on noudattaa säännöllistä siivousrytmiä sekä kiinnittää huomiota muutamaan yksityiskohtaan, kirjoittaa Ilta-Sanomat. Kotisiivouksen asiantuntijat Sari Helin Hyvinvointikeskus Viitakodista ja Sivex Oy:n toimitusjohtaja Monika Pöldkivi kertovat Ilta-Sanomien artikelissa, mistä siivoustöistä suomalaiset laistavat.
Tukosten määrä on lisääntynyt huomattavasti poikkeustilanteen aikana maaliskuusta alkaen, syynä pytyn käyttäminen roskiksena, kertoo HSY:n tiedote. Viemäreihin on viime viikkoina päätynyt ennätysmäärä hygieniatuotteita ja muuta sinne kuulumatonta jätettä. Desinfioivien puhdistusliinojen, nenäliinojen ja kosteuspyyhkeiden muuttunut kulutus on näkynyt pääkaupunkiseudun jätevedenpumppaamoilla maaliskuun alusta alkaen.
Kouvolan Aikuiskoulutussäätiön Aikuiskoulutus Taitaja räätälöi yhteistyössä yritysten kanssa täsmäkoulutusta nykyisille ja rekrytoitaville työntekijöille. Rakennusalan perusammattien lisäksi Taitajassa voi hankkia osaamista älykkäiden talojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Taitajan rakennusalan koulutuspalveluihin sisältyy uudis- ja korjausrakentamisen sekä talotekniikan ja kiinteistönhuollon koulutus.
Vähäluminen ja leuto talvi on tuonut säästöjä taloyhtiöille lämmitys- ja lumityökuluissa. Eniten lumettomuudesta ovat hyötyneet taloyhtiöt eteläisessä Suomessa, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero arvioi, että eniten lumettomuudesta ovat hyötyneet kaupunkien keskustoissa sijaitsevat taloyhtiöt Etelä-Suomessa.
Kosteuden lisääntyminen ilmastonmuutoksen seurauksena aiheuttaa kasvavia riskejä kiinteistöjen kunnolle. Taloyhtiöt voivat omilla toimillaan siirtää suuria korjauksia vuosikymmenillä, kirjoittaa Rakennuslehti. Helmikuussa hyväksytyssä väitöskirjassa ilmastonmuutoksen vaikututuksista betonijulkisivuille tutkija Toni Pakkala sai tulokseksi, että kosteuden lisääntyminen aiheuttaa kasvavia riskejä kiinteistöjen kunnolle.
Erilaisten paperien ja puuvillakuidusta valmistettujen hygieniatuotteiden käyttö on lisääntynyt runsaasti koronavirustilanteen vuoksi. On hyvä, että käsi- ja muusta hygieniasta huolehditaan. Desinfioivat puhdistusliinat, nenäliinat, talouspaperit yms.
Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2018 velkaa keskimäärin 217 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Tilastokeskuksen mukaan eniten velkaantuneita olivat alle 35-vuotiaiden asuntokunnat. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 100 030 euroa, mikä oli 0,2 prosenttia enemmän vuoteen 2017 verrattuna.