Äänestys yhtiökokouksessa

Taloyhtiön yhtiökokouspäätöksissä pääsääntö on yksimielisyys. Yksimielinen päätös syntyy useimmiten niin, että hallituksen päätösehdotukselle ei esitetä kokouksessa vaihtoehtoja eikä sitä vastusteta ja kokouksen puheenjohtaja toteaa päätöksen syntyneeksi hallituksen esityksen mukaisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, eli samassa asiassa esitetään useampi päätösvaihtoehto, joista ei päästä yhteisymmärrykseen, on järjestettävä äänestys. Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä on huomioitava muutama tärkeä seikka:

  •  Esteellisyys: osakas ei voi äänestää omistamillaan osakkeilla sellaisessa äänestyksessä, jonka lopputuloksesta olisi odotettavissa etua tai haittaa hänelle henkilökohtaisesti tai hänen perheenjäsenilleen.
  •  Osakeryhmä: yhden huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet muodostavat jakamattoman kokonaisuuden. Kaikilla osakeryhmän osakkeilla on äänestettävä saman vaihtoehdon puolesta, eikä niitä voi jakaa silloinkaan, kun huoneistolla on useita yhteisomistajia.
  •  Äänileikkuri: yhtiökokouksessa voi äänestää korkeintaan 20 prosentilla yhtiökokouksessa edustettujen osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Jos osakkaan omistamien osakkeiden tuottama äänimäärä on suurempi, jätetään ylimenevä osa äänestyksessä huomiotta.
  •  Äänimäärä: taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Äänimäärä voi olla ääni per osake, mutta se voi myös määräytyä muiden perusteiden mukaan, esimerkiksi niin, että huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden kokonaisuus eli yksi osakeryhmä tuottaa yhden äänen.

Esteellisyys tarkoittaa sitä, että kukaan ei voi taloyhtiössä äänestää ”omassa asiassaan”, eli silloin, kun päätettävänä olevassa asiassa osakkaan ja yhtiön edut ovat tai saattavat olla ristiriidassa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas tai hänen valtuuttamansa ei saa yhtiökokouksessa äänestää asiassa, joka koskee:

  • osakkaan ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa,
  • vastuuvapauden myöntämistä osakkaalle itselleen
  • kannetta osakasta vastaan
  • osakkaan vapauttamista vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhtiötä kohtaan,
  • osakkaan huoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkaiden hallinnassa olevien huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta,
  • osakkaan huoneiston ottamista yhtiön hallintaan,
  • yhtiön ja kolmannen välistä edellisissä kohdissa mainittua asiaa, jos osakkaalle on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.

On huomattava, että esteellisyys koskee vain osakkaan omistamia osakkeita. Jos osakas valtuutettuna edustaa muita osakkaita, saa hän äänestää edustamillaan osakkeilla silloinkin, kun hän itse on esteellinen.

Mikäli kaikki osakkaat olisivat esteellisiä yhtiökokouksessa, ei esteellisyyssäännöksiä sovelleta.

Esimerkki

Osakas A:ta edustaa yhtiökokouksessa valtuutettu X, joka on myös asunto-osakeyhtiön osakas. Valtuutettu edustaa kokouksessa osakas A:n 100 osaketta sekä omia 200 osakettaan.

Esteellisyystilanteet

  1. osakas A on esteellinen asiaa käsiteltäessä,
  2. valtuutettu X on esteellinen asiaa käsiteltäessä,
  3. osakas A ja valtuutettu X ovat esteellisiä asiaa käsiteltäessä,
  4. kumpikaan ei ole esteellinen asiaa käsiteltäessä.

1-kohdan tilanteessa valtuutettu X ei voi äänestää osakas A:n 100 osakkeella, mutta voi äänestää omilla 200 osakkeellaan. 2-kohdan tilanteessa valtuutettu voi äänestää osakas A:n 100 osakkeella, mutta ei voi äänestää omilla 200 osakkeellaan. 3-kohdan tilanteessa valtuutettu ei voi äänestää osakas A:n eikä omilla osakkeillaan, mutta 4-kohdan tilanteessa valtuutettu voi äänestää molemmilla osakeryhmillä eli yhteensä 300 osakkeella. Saman osakehuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet eli ns. osakeryhmä muodostaa yhtiökokouksen äänestyksissä jakamattoman kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa, että osakehuoneiston ollessa useamman henkilön yhteisomistuksessa, voivat he äänestää yhtiökokouksessa vain yhdessä. Jotta tällaisissa tapauksissa omistajat voisivat ylipäänsä äänestää, tulee heidän joko olla kaikkien läsnä yhtiökokouksessa ja äänestää yhdessä saman vaihtoehdon puolesta tai valtuuttaa yksi henkilö käyttämään huoneiston käyttöön oikeuttavien osakkeiden äänivaltaa. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 13 § rajoittaa yhden osakkaan omistamien osakkeiden tuottamaa äänimäärää korkeintaan viidesosaan yhtiökokouksessa edustettujen osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Tästä äänileikkuri-säännöstä voidaan poiketa yhtiöjärjestyksessä.

Äänirajoitus koskee vain saman osakkaan omistamilla osakkeilla äänestämistä. Valtuutuksen nojalla sama henkilö voi äänestää myös yhteensä yli viidesosalla yhtiökokouksessa edustetuista äänistä, kunhan niiden äänimäärät eivät yhden osakkaan osalta ylitä viidesosaa kokouksessa edustetuista äänistä.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä äänileikkurista laista poikkeavalla tavalla, sulkea se pois, rajoittaa sitä tai tiukentaa äänileikkuria jopa alle viidesosaan.

On huomattava, että äänileikkurilla voi olla päätöksentekoa merkittävästi rajoittavia vaikutuksia sellaisissa yhtiökokouksissa, joissa joudutaan äänestämään asioista, joista yhtiökokous päättää määräenemmistöllä.

Esimerkki äänileikkurista

Yhtiössä on kymmenen osakehuoneistoa. Osakehuoneistoon hallintaan oikeuttaa kymmenen osakkeen osakeryhmä. Asunto-osakeyhtiössä on siis yhteensä sata osaketta.

Yhtiössä on seitsemän osakasta, joista A omistaa neljän huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet eli yhteensä 40 osaketta. Muut osakkaat omistavat 10 osaketta kukin. Yhtiökokouksessa, jossa kaikki osakkaat ovat läsnä, voi A äänileikkuri-säännön takia äänestää korkeintaan 100/5 = 20 osakkeella. Yksi osake tuottaa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa yhden äänen. Huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden eli niin sanotun osakeryhmän osakemäärät tyypillisesti vaihtelevat yhtiöittäin, joissain yhtiöissä huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden määrä voi olla esimerkiksi yhdestä kolmeen, joissain useita tuhansia. Yhtiöjärjestyksessä voi poikkeuksellisesti olla myös määräys siitä, että yksi osakeryhmä (eli huoneiston hallintaan oikeuttava osakkeiden kokonaisuus) tuottaa vain yhden äänen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

13.5.2020

Sijoittajaosakas, huomioi nämä asiat yhtiökokoukseen valmistautuessasi

Koronakriisistä huolimatta taloyhtiöiden yhtiökokouksia järjestetään myös tänä keväänä. Minkälaisia asioita asuntosijoittajan kannattaa huomioida taloyhtiön yhtiökokoukseen valmistautuessa? Yhtiökokous on se paikka, jossa osakkeenomistaja voi vaikuttaa taloyhtiön asioihin.

1.7.2015

Ennen varsinaista yhtiökokousta

Kevään varsinaiset yhtiökokoukset taloyhtiöissä lähestyvät. Kuinka osakkeenomistaja saa haluamansa asian yhtiökokouksen esityslistalle ja mitä mahdollisia muita seikkoja osakkeenomistajan tulee huomioida tulevaan yhtiökokoukseen liittyen. Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat Varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat luetellaan asunto-osakeyhtiölaissa.

18.12.2019

Pyöräpysäköinnin suunnittelu, päätöksenteko taloyhtiössä ja rakentamisen luvat

Uusien pyöräsäilytystilojen suunnittelu Haettaessa lisätilaa pyöräsäilytykselle kannattaa ensin selvittää nykyisten pyöräsäilytystilojen käyttöaste ja mahdollisuudet tilankäytön tehostamiseen. Kokonaan uutta tilaa saadaan joko ottamalla käyttöön kiinteistön muussa käytössä olevia tiloja tai rakentamalla piha-alueelle kokonaan uusi pyörien säilytyspaikka. Katse kannattaa kohdistaa myös yllättäväntuntuisiin, vailla muuta käyttöä oleviin paikkoihin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti