Suomalaisten varallisuudesta noin 70 prosenttia on kiinni asunnoissa. Aina 90-luvun lamavuosista näihin päiviin saakka asunto onkin ollut tuottoisa sijoitus hintojen noustessa tasaiseen tahtiin. Monelle suomalaisista se on sitä edelleen, mutta alueelliset erot ovat suuria ja joillakin alueilla asuntojen hinnat ovat jopa kääntyneet laskuun. Danske Bankin Kimmo Laaksosen mukaan suomalaisten tulisikin viimeistään nyt nostaa katse asuntolainan lyhennyksistä ja alkaa miettiä myös muun varallisuuden kerryttämistä asuntolainan lyhentämisen rinnalla.
Suomalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että kun ostaa asunnon ja maksaa sen velattomaksi, saa siitä sen myydessään voittoa ja varan eläkepäiviä varten. Danske Bankin Yksityispankkia ja Varallisuudenhoitoa johtava Kimmo Laaksonen pitää asunnon ostoa edelleen viisaana tekona, mutta peräänkuuluttaa entistä laajempaa ajattelua.
– Tilanne on muuttunut eikä asunnon arvonnousu enää ole itsestään selvyys. Pelkästään asuntovelan maksuun keskittymisessä on myös se varjopuoli, että kun laina on maksettu, ovat kaikki varamme usein yhdessä kohteessa. Kun tarvitsemme rahoja vaikkapa remonttiin tai muuhun yllättävään menoon, ainoa keino on ottaa lisää lainaa tai myydä asunto, Kimmo Laaksonen sanoo.
Ratkaisuksi ongelmaan Laaksonen esittää säästämistä asuntolainan lyhentämisen rinnalla. Vaikka Suomen taloustilanne ei kovin valoisalta näytäkään, Laaksonen uskoo asuntovelallisten pystyvän säästämään.
– Uskallan väittää, että useimmat työssäkäyvät suomalaiset, jotka lyhentävät asuntolainaa, pystyvät nyt säästämään. Asuntolainojen korot ovat historiallisen matalalla ja asuntolainat mitoitetaan pankeissa niin, että asiakkaiden talous kestää koronnousun jopa 6 prosenttiin saakka. Kaiken järjen mukaan asuntolainan koroista pitäisi siis jäädä kotitalouksille säästövaraa, sanoo Laaksonen.
Väite saa tukea Tilastokeskuksen tuoreesta Kuluttajabarometrista (8/2015), jonka mukaan suomalaisista kotitalouksista rahaa oli syyskuussa 2015 saanut säästöön 65 prosenttia ja jopa 81 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Määrät ovat selvästi suuremmat kuin pitkällä ajalla keskimäärin.
Suomalaiset ovat perinteisesti suosineet muita euromaita enemmän tilisäästämistä. Tässä korkoympäristössä tilit eivät kuitenkaan ole vaihtoehto pidempiaikaiseen säästämiseen, mikäli mielii saada rahoilleen myös tuottoa.
– Vaikka osakkeiden arvonvaihtelu arveluttaa monia, tarjoaa osakemarkkina tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvän osinkotuoton erityisesti korkotasoon, mutta myös esimerkiksi vuokratuottoihin verrattuna. Tietysti osakkeet lyhyellä aikavälillä nousevat ja laskevat rajustikin, mutta vaihtelu tasoittuu pitkällä aikavälillä ja kun puhutaan säästämisestä asuntolainan ohella, puhutaan 15-20 vuoden aikahorisontista, Kimmo Laaksonen sanoo.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.
Ankarammiksi muuttuvat sääolot laittavat suomalaisetkin vesikatot lujille. Katon vesitiiviyden ja vedenpoiston merkitys kasvavat. Hyvä huolenpito ja ajallaan tehdyt korjaukset käyvät yhä tärkeämmiksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Torakat ovat epämiellyttäviä vieraita, jotka leviävät helposti asunnosta toiseen. Niiden häätäminen kannattaa jättää ammattilaisen vastuulle. Porilaisessa kerrostalossa ongelma saatiin kuriin, kun sarviniekkoihin puututtiin heti ensimmäisen havainnon jälkeen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään