Kiinteistö- ja rakentamisalaa laajasti edustava KIRA-foorumi tunnistaa uudessa kasvuohjelmassaan 13 mahdollisuutta alan yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen rakennetun ympäristön koko elinkaarella.
– Rakennettu ympäristö vastaa hieman yli kolmasosasta energiankulutuksestamme, joten sen kehittämisessä on erittäin suuri potentiaali esimerkiksi päästöjen vähentämisessä, kertoo ohjelmavalmistelusta vastannut kasvuohjelmatyön vetäjä, SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen.
Ilmastokäännettä ei tehdä rakentamista vähentämällä, vaan rakennettua ympäristöä uudistamalla sekä rakentamalla aiempaa tehokkaammin ja kestävämmin.
– Panostukset TKI-toimintaan luovat innovaatioita, joita tarvitaan nopeuttamaan rakennetun ympäristön välttämätöntä uudistumista vähähiiliseksi ja energiatehokkaaksi. Innovaatioille on olemassa myös suuri vientipotentiaali, Airaksinen lisää.
KIRA-kasvuohjelman mukaan suurin kasvupotentiaali on kestävissä rakennuksissa ja infrassa sekä muuntojoustavissa ratkaisuissa, vähähiilisissä rakennusmateriaaleissa, energiatehokkaissa ratkaisuissa ja energiakäytön optimoinnissa sekä kiertotaloudessa. Alan yritykset aikovat investoida kaikkiin näihin tulevaisuudessa.
KIRA-yhteisön jäsenet sitoutuvat myös luomaan edellytyksiä alan kasvulle kasvuohjelmassa esille nostetuissa aiheissa.
– Ohjelmatavoitteiden liikkeelle saamiseksi valtion on mahdollista nopeasti ohjata EU-rahoitusta Suomen Kestävän kasvun ohjelmasta. Keskipitkällä aikavälillä valtion tulisi kuitenkin kohdistaa KIRA-alan kestävää kasvua tukevalle tutkimus- ja kehitystoiminnalle erityinen rahoitusohjelma, KIRA-foorumin puheenjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Foorumin esiin nostamissa teemoissa on Randellin mukaan aineksia paitsi kasvuun, myös asiakastyytyväisyyden, laadun, kannattavuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Innovaatioista ja isomman lisäarvon palveluista hyötyvät rakennetun ympäristön käyttäjät ja lopulta koko yhteiskunta.
– Vietämme rakennetussa ympäristössä 98 prosenttia ajastamme ja rakentamisen investoinnit edustavat 60:tä prosenttia kaikista investoinneistamme. Joka viides suomalainen työllistyykin rakentamisen parissa suoraan tai välillisesti – alan panostukset maksavat itsensä takaisin yhteiskunnalle moninkertaisesti, Randell summaa.
Ohjelmavalmisteluun ja teematyöpajoihin osallistui useampi sata KIRA-alaa edustavaa asiantuntijaa. Myös Kiinteistöliitto oli mukana.
Tutustu KIRA-kasvuohjelmaan tästä.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Kiinteistönhoitajan töihin kuuluu niin asiakkaiden kohtaamista, teknistä ylläpitoa kuin erilaisia korjaus- ja huoltotehtäviä sekä piha-alueiden hoitoa. Parasta työssä onkin sen vaihtelevuus, vuoden vaihteessa kiinteistönhoitajaksi valmistunut Max Miettunen arvioi.
Taloyhtiön hallituksen uusi toimikausi alkaa yhtiökokouksesta. Uudet jäsenet kannattaa perehdyttää hallitustyöhön. Tehtävien jakaminen ja yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa voi tuoda hallitustyöhön uutta virtaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään