Hankesuunnittelua ei turhaan sanota taloyhtiön korjaushankkeen tärkeimmäksi vaiheeksi, sillä sen aikana määritetään hankkeen perusta. Vaiheen lopuksi hankkeelle on määritetty sisältö ja laajuus, alustava kustannusarvio sekä toteutustapa. Hankesuunnittelu alkaa, kun esiselvitysvaiheen jälkeen järjestettävässä yhtiökokouksessa on päätetty vaiheen rahoituksesta ja taloyhtiön hallitukselle on annettu valtuudet hankkeen valmisteluun.
Vaiheen aikana luodaan korjaushankkeen perusta
Hankesuunnittelun aikaisiin tehtäviin kuuluu monenlaista. Tehtäviin lukeutuu esimerkiksi työryhmän henkilöinen valitsemista, kiinteistön nykytilan kartoittamista, soveltuvien korjausvaihtoehtojen ja -tapojen selvittämistä, hankkeen aikataulun laatimista, rahoitusvaihtoehtojen ja avustusten myöntämisen selvittämistä ja riskien arviointia.
Korjausvaihtoehtojen kartoittamisen aikana tehdään usein lisätutkimuksia. Toisinaan kuntotutkimuksissa selviää seikkoja, jotka estävät tai edesauttavat tietyn vaihtoehdon valitsemista. Esimerkiksi putkiston kuntotutkimuksessa voi selvitä, että kiinteistön putket ovat niin huonossa kunnossa, että ainoa keino putkiremontin toteuttamiseen on perinteinen malli eikä esimerkiksi sukittaminen. Projektipäällikkö ohjaa ja kilpailuttaa lisätutkimuksien toteuttamisen.
Mitkä ovat taloyhtiön tarpeet hankkeelle?
Hankesuunnitteluvaiheessa on tärkeää pohtia mitä remontteja taloyhtiön kannattaa tehdä samanaikaisesti, jotta investoinneille saadaan mahdollisimman hyvä vastine. Moni remonteista tulee kunnossapitotarveselvityksen pohjalta, mutta kokenut projektipäällikkö osaa asiantuntemuksellaan niputtaa ne teknisesti ja taloudellisesti järkeviin kokonaisuuksiin.
Pohdinta kannattaa laajentaa koskemaan myös taloyhtiön yleisiä tiloja. Esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä kannattaa miettiä ullakkorakentamisen mahdollisuutta ja putkiremontin yhteydessä yleisen saunan rakentamista. Osakkaiden näkemys remontin toiveista ja tarpeista saadaan selville esimerkiksi osakaskyselyn avulla.
Yhtiökokous hyväksyy hankesuunnitelman
Hankesuunnittelun tulokset kootaan alustavaan hankesuunnitelmaan, joka esitetään osakkaille infotilaisuudessa. Tilaisuudessa käydään läpi mihin tekniseen asiaan remontilla haetaan ratkaisua, mitä kaikkia vaihtoehtoja on tarjolla ja mitä ne osakkaille maksavat.
Infotilaisuuden päätteeksi taloyhtiön hallituksella on näkemys siitä, mitä korjaushankkeen vaihtoehtoa enemmistö osakkaista tulee kannattamaan. Seuraavaan hankkeen vaiheeseen siirrytään, kun hankesuunnitelma on lyöty lukkoon yhtiökokouksessa.
Hyvin tehty hankesuunnitelma, parempi lopputulos
Taloyhtiön kannattaa varata hankesuunnitteluvaiheeseen kuukausia aikaa. Yksi suunnittelukokous työryhmän kesken ei riitä, vaan niitä tarvitaan useita.
Hyvin tehty hankesuunnitteluvaihe vähentää korjaushankkeen kustannuksia ja parantaa lopputuloksen laatua. Lisäkulujen riski vähenee, kun pohjatyö on tehty hyvin. Huolellisesti toteutettu hankesuunnitelma tekee myös seuraavista korjaushankkeen vaiheista nopeampia ja sujuvampia.
Taloyhtiössä on paljon tekniikkaa, jonka olemassaolon huomaa yleensä vasta silloin, kun jokin ei toimi. Silloin saattaa olla jo liian myöhäistä. Taloyhtiön teknisiä järjestelmiä tuleekin huoltaa säännöllisesti, jotta viat ja korjaukset voidaan ennakoida.
CERVI
Taloyhtiön viestinnän tarkoitus on jakaa tietoa asukkaille ja osakkaille. Onnistunut viestintä on asukkaiden näköistä ja vuorovaikutteista. Arjessa tapahtuvaa tiedottamista helpottaa viestintäsuunnitelma.
Moniin pieneltäkin tuntuviin taloyhtiön remontteihin kannattaa pestata suunnittelija ja valvoja. Kun hanke on hyvin suunniteltu, kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä. Valvojankin on helpompi seurata työn etenemistä, kun hän tietää, mitä hankkeelta odotetaan.
Taloyhtiön hallituksen on syytä olla perillä siitä, mitä isännöinnistä ja kiinteistönhuollosta on sovittu ja mitä niistä maksetaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan puheenjohtajista kuitenkin vain neljännes kertoo tuntevansa isännöintisopimuksen kohtuullisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään