Kivihiili, öljy ja muut fossiiliset polttoaineet väistyvät rakennusten lämmityksessä, kun Euroopan unioni alkaa toteuttaa ilmasto-ohjelmaansa. Kiristetyt päästövähennystavoitteet tuovat muutoksia myös suomalaisten elämään muutenkin kuin bensan hinnannousuna. Väistämättömiä muutoksia on odotettavissa asumisen energiaratkaisuihin, kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan.
Asuntojen lämmittäminen uusiutumattomalla energialla kallistuu. Rakennusten lämmittämistä koskeva päästökauppajärjestelmä nostanee polttoaineiden hintaa, kun päästöoikeuksien hinta nousee fossiilisen energian kohdalla.
Odotettavissa on energiaremontteja niin isoissa kaupungeissa kuin öljyllä lämpiävissä pientaloissakin. Muutokset ovat tarpeen, sillä rakennukset ja rakentaminen tuottavat kolmasosan Suomen ilmastopäästöistä.
Energian tuottamista uusiutuvalla energialla on HS:n mielestä lisättävä tuntuvasti, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä.
Myös Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä edellyttää toimia tavallisilta kansalaisilta. Siirtyminen fossiilisesta öljystä kestäviin lämmitysmuotoihin on konkreettinen tapa vähentää asumisen päästöjä. EU:n tavoite on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoitti jo vuonna 2018 hälyttävistä vaikutuksista, jos keskilämpötila nousee enemmän kuin 1,5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Tieteen viesti on selvä: ilmastoa lämmittäviä päästöjä pitää vähentää lisää. EU:n ilmasto-ohjelman linja on, että ne tehdään entistä kalliimmiksi.
Energiaremonttien vauhdittamiseksi on luvassa taloudellista apua. EU aikoo perustaa erillisen sosiaalisen ilmastorahaston niiden kotitalouksien tukemiseksi, joilla on vaikeuksia selviytyä ilmastotoimien kustannuksista.
Suomessa tarjolla on tukea öljylämmitysremontteihin. Tukea voivat saada niin pientalojen omistajat kuin taloyhtiöt ja kunnatkin. Hallitusohjelman mukaan fossiilisen öljyn lämmityskäytöstä luovutaan vuoteen 2030 mennessä. Kestävään siirtymään on vielä matkaa, sillä yli 130 000 pientaloa lämpiää yhä öljyllä.
Toimiviksi ratkaisuiksi ovat osoittautuneet muun muassa maalämpö sekä ilma-vesilämpöpumput. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan lämpöpumppuun tehty investointi maksaa itsensä takaisin runsaassa kymmenessä vuodessa.
Kaupunkialueilla vaihtoehtona on kaukolämpö, mutta senkin on aika siirtyä uusiutuvaan energiaan. Ilmastonmuutoksen hillintä on jo nyt kaupungeille merkittävä imagotekijä. Iso remontti on edessä Helsingissä, joka lämpiää edelleen kivihiilellä. Energiayhtiö Helen on ilmoittanut luopuvansa kivihiilen käytöstä vuonna 2029.
Kunnissa, yrityksissä ja kotitalouksissa voidaan tehdä kunnianhimoisia päästövähennyksiä. Useissa kunnissa on huomattu, että kestävät ratkaisut säästävät myös rahaa. Tehokkaat ratkaisut ovat alkaneet monistua. Energiaremontti voi myös nostaa asunnon arvoa, Helsingin Sanomat muistuttaa.
Taloyhtiössä asuminen ei aina suju sovussa, vaan häiriöitä voi esiintyä. Kokenut isännöitsijä ja pitkän linjan poliisi kertovat, mitkä ovat yleisimpiä asumiseen liittyviä häiriöitä ja miten niitä voidaan ratkoa.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Jokainen asukas voi edistää taloyhtiön asumisturvallisuutta ilmoittamalla nopeasti häiriöistä yhtiössä tai epäilyttävistä tapahtumista lähialueella. Ongelmatilanteita voidaan ratkoa ja päihteiden väärinkäyttäjiin kohdistuvia pelkoja ja epäluuloja hälventää aktiivisella naapurusto- ja verkostotyöllä.
Radiostakin tutuksi tullut Kalle Talonen liputtaa lähiöiden puolesta ja on tehnyt podcast-sarjan turkulaisista lähiöistä. Hän itse viihtyy perheineen Turun Hepokullan lähiössä luonnon, liikuntamahdollisuuksien ja hyvien palveluiden äärellä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään