Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä tarkasteli, miten suomalainen arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö vastaavat suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, uudet teknologiat ja kansainvälistyminen haastavat, mutta niissä nähdään myös mahdollisuuksia. Ohjelmalla halutaan muun muassa lisätä rakennusten joustavaa käyttöä, luoda kriteerit asuntorakentamisen laadulle sekä vahvistaa Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailumaana.
Ehdotus arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle 12. tammikuuta.
-Tavoitteena on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Sitä tarvitaan luomaan Suomeen rakennuskulttuuria, joka vahvistaa taloutta kestävästi, tarjoaa ratkaisuja kansainvälisiin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuksia jokaiselle ihmiselle elää hyvässä ja miellyttävässä ympäristössä, ministeri Saarikko kuvasi.
-Arkkitehtuurissa suuret linjat yhdistyvät yksilön henkilökohtaiseen kokemukseen. Pidän tärkeänä, että ymmärrämme rakennetun ympäristön merkityksen yksilön hyvinvoinnille sekä sille, kuinka hän kokee osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä.
Ohjelmaehdotus käsittelee viittä pääteemaa, jotka ovat ilmastonmuutos, yhdenvertaisuus, talous, merkitys ja koulutus. Globaalien kysymysten ohella on paneuduttu Suomelle ominaisiin tekijöihin, kuten väestön ikääntymiseen, aluekehitykseen ja kulttuuriperintöön.
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi palkintoa arkkitehtuuriltaan korkeatasoiselle ja kestävälle rakentamiselle. Ohjelmaehdotuksessa on mukana myös toimia, joilla voidaan vahvistaa suomalaisen arkkitehtuurin vientiä maailmalle ja Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailun kohteena. Tulevalla arkkitehtuuri- ja designmuseolla olisi keskeinen rooli arkkitehtuurin näyttely- ja tapahtumakulttuurin vahvistamisessa.
Espoolaisen As Oy Kirstilaxin peruskorjaus toteutettiin urakkamallilla, jossa urakoitsija vastaa sekä töiden suunnittelusta että tekemisestä. Onnistumisen edellytyksenä on saumaton yhteistyö taloyhtiön, urakoitsijan ja valvojan kesken.
Pienten riita-asioiden menettelyä sovellettaisiin asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvissa riitaisissa asioissa, jotka koskevat enintään 10 000:ta euroa tai joissa kysymys ei ole rahasta vaan esimerkiksi häädöstä.
Uusien taloyhtiölainojen keskimääräinen kokonaiskorko oli syyskuussa 3,17 prosenttia pääkaupunkiseudun pankkien tarjouksissa. Suomen Kiinteistölehti julkaisee yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa Suomen Rahatiedon Seppo Rekosen laatimia lainakorkojen vertailuja.
Suomen Kiinteistöliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on ensi vuoden toukokuusta alkaen nimitetty OTM, eMBA Mia Koro-Kanerva. Liiton nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Harri Hiltunen jää eläkkeelle ensi vuoden syyskuussa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään