Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä tarkasteli, miten suomalainen arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö vastaavat suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, uudet teknologiat ja kansainvälistyminen haastavat, mutta niissä nähdään myös mahdollisuuksia. Ohjelmalla halutaan muun muassa lisätä rakennusten joustavaa käyttöä, luoda kriteerit asuntorakentamisen laadulle sekä vahvistaa Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailumaana.
Ehdotus arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle 12. tammikuuta.
-Tavoitteena on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Sitä tarvitaan luomaan Suomeen rakennuskulttuuria, joka vahvistaa taloutta kestävästi, tarjoaa ratkaisuja kansainvälisiin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuksia jokaiselle ihmiselle elää hyvässä ja miellyttävässä ympäristössä, ministeri Saarikko kuvasi.
-Arkkitehtuurissa suuret linjat yhdistyvät yksilön henkilökohtaiseen kokemukseen. Pidän tärkeänä, että ymmärrämme rakennetun ympäristön merkityksen yksilön hyvinvoinnille sekä sille, kuinka hän kokee osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä.
Ohjelmaehdotus käsittelee viittä pääteemaa, jotka ovat ilmastonmuutos, yhdenvertaisuus, talous, merkitys ja koulutus. Globaalien kysymysten ohella on paneuduttu Suomelle ominaisiin tekijöihin, kuten väestön ikääntymiseen, aluekehitykseen ja kulttuuriperintöön.
Työryhmä ehdottaa perustettavaksi palkintoa arkkitehtuuriltaan korkeatasoiselle ja kestävälle rakentamiselle. Ohjelmaehdotuksessa on mukana myös toimia, joilla voidaan vahvistaa suomalaisen arkkitehtuurin vientiä maailmalle ja Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailun kohteena. Tulevalla arkkitehtuuri- ja designmuseolla olisi keskeinen rooli arkkitehtuurin näyttely- ja tapahtumakulttuurin vahvistamisessa.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi hakea aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta. Yleensä syynä on epäily yhtiön varojen väärinkäytöstä tai hallituksen tai joidenkin osakkaiden saamasta rahanarvoisesta hyödystä.
Tilaajille
Kun taloyhtiössä ryhdytään suunnittelemaan energiaremonttia, on tärkeää varmistaa, että päätöksenteko toteutuu lain edellyttämällä tavalla. Remontin päätöksenteossa tehdyt virheet voivat pahimmillaan viivyttää hanketta ja aiheuttaa taloyhtiölle merkittäviä lisäkustannuksia.
Tilaajille
Taloyhtiön valaistus kannattaa uusia muun remontin, esimerkiksi lvi-saneerauksen yhteydessä, tai viimeistään silloin, kun valaisimet ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Uudet valaisimet ovat energiatehokkaita, mutta suurin säästö saadaan, kun valaistus asennetaan olemaan päällä vain tarvittaessa.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään