Pirkanmaan Jätehuolto panostaa seuraavan vuoden aikana biojätteeseen. Oman 17 pirkanmaalaista kuntaa kattavan paikallisen biokampanjan kaverina on valtakunnallinen Rakasta joka murua -kampanja, jossa ovat mukana Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto ja 30 muuta jäteyhtiötä.
Kampanjoiden tavoite on kannustaa asukkaita lajittelemaan biojätteensä aktiivisemmin ja hyödyntämään erilliskeräystä mahdollisimman laajasti. Nokian Koukkujärvelle avataan ensi keväänä Pirkanmaan Jätehuollon biolaitos, jossa käsitellään 17 kunnan biojätteet ja Nokian kaupungin puhdistamolietteet. Tuloksena saadaan BIG-biokaasua liikenteeseen ja lannoitteita pelloille. Jotta laitoksesta saadaan irti kaikki mahdollinen ympäristövoima ja hyöty, jokaisen panosta tarvitaan.
– Kaikki alkaa läheltä. Kun lajittelet biojätteesi kotona, saamme todellista lähienergiaa. Esimerkiksi yhden parikiloisen biopussukan ravinteilla leivotaan 400 grammainen ruisleipä ja ajetaan 4 kilometriä biokaasuajoa, kertoo biokampanjan tuottaja Jenni Ruotsalo Pirkanmaan Jätehuollosta.
Biojätteen lajittelun ympäristövaikutukset ovat jopa muovin lajittelua suuremmat. Kotitalousjätteitä ei Suomessa ole enää vuosiin viety kaatopaikalle, vaan lajittelun jälkeen jäävä sekajäte hyödynnetään energiaksi jätevoimaloissa, Pirkanmaalla Tammervoimassa. Biojäte on siellä kuitenkin kutsumaton kuokkavieras, sillä poltettavan jätteen lämpöarvo on heikompi, jos sen seassa on biojätettä.
– Märkä biojäte palaa huonosti ja heikentää Tammervoiman tehokkuutta energiantuotannossa. Mutta ennen kaikkea menetämme kaikki biojätteen sisältämät arvokkaat ympäristöhyödyt, biokaasun ja ravinteet, kertoo ympäristökouluttaja Erkki Piippo Pirkanmaan Jätehuollosta.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Kotitalouksien sekajätteessä olevan biojätteen määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosina. Tämä käy ilmi kuntien jätelaitosten vuosina 2023 ja 2024 tekemistä tutkimuksista. Tätä nykyä sekajätepussissa on biojätettä keskimäärin enää noin 29 prosenttia.
As Oy Hämeenlinnan Myllärinpuistossa tiedostettiin noin 20-vuotiaan betonitiilikaton huollontarve. Aurinko oli haalistanut mustan katon paikoin harmaaksi. Myös sammal oli alkanut kiinnittyä pinnoille.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Kompostitarkastajat tarkastavat touko–heinäkuun aikana noin 500 kompostoria pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Tarkastusten tavoitteena on varmistaa, että biojäte lajitellaan oikein, ja näin lisätä lajittelua ja vähentää sekajätteen määrää.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään