Uuden jätelakiehdotuksen mukaan tekstiilien erilliskeräysvelvoite tulisi Suomessa voimaan jo vuonna 2023. Tavoite on kaksi vuotta EU:n direktiivin velvoitetta edellä. Jätteen keräysjärjestelmän kehittäminen on parhaillaan työn alla, kirjoittaa Yle.
Uudistuksen on kaavailtu tuovan aluksi kaupunkeihin alueelliset keräyspisteet, mutta jatkossa myös asuinkiinteistöjen jätekatoksiin voisi tulla omat keräyslaatikot tekstiilijätteelle.
Varsinais-Suomeen Paimioon on rakenteilla Euroopan ensimmäinen kotitalouksien tekstiilejä jalostava laitos. Laitos käsittelee tekstiilit kierrätyskuiduiksi teollisuudelle uusien tuotteiden valmistusmateriaaleiksi.
Jalostuslaitosta rakentavan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) kiertotalousasiantuntija Sini Ilmonen ei pidä kiinteistökohtaisia keräysastoita kovinkaan toimivana keinona, sillä tekstiilimateriaalin on pysyttävä keräyksen aikana kuivana ja puhtaana. Asiassa haetaan edelleen kokemuksia erilaisista toimivista keräystavoista, Ilmonen sanoo.
Myös Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio arvioi kiinteistökohtaisen keräysvelvoitteen järjestämisen vaikeaksi ja kalliiksi. Kierrätysketjussa syntyisi kustannuksia kaikille, myös kerääjille. Jäteastioita puolestaan olisi vaikeaa sijoittaa sopivaan paikkaan, sillä taloyhtiöiden pihat ja jätekatokset ovat usein ahtaita. Kallio pitää alueellista keräystä realistisena ratkaisuna.
Valtakunnallista keräysjärjestelmää kehittämässä ovat mukana kaikki Suomen kunnalliset jätelaitokset. Yhteistyökumppaneina voisivat mahdollisesti toimia myös paikalliset kirpputorit ja hyväntekeväisyysjärjestöt, joilla on kokemusta keräämisestä sekä toimiva infrastruktuuri keräämiseen ja usein myös lajitteluun, LSJH:n Sini Ilmonen kertoo. Tärkeimpänä hän pitää sitä, että tekstiilit saadaan kiertoon, ja sen vuoksi keräyspisteiden tulisi olla helposti saavutettavia ja kierrätykseen tuomisen helppoa.
Kotitaloustekstiilin jalostuslaitoksen rakentamisen ja kehityksen kokonaisrahoitus on lähes kolme miljoonaa euroa, josta LSJH rahoittaa noin puolet. Rahoittajina ovat myös Business Finland sekä kaikki Suomen kunnalliset jätelaitokset. Laitos käynnistetään vuoden 2021 kesällä.
Lue lisää Ylen uutisesta.
Moni taloyhtiö miettii tänäkin syksynä sähkösopimuksen kilpailuttamista. Hinnan lisäksi tärkeitä valintakriteerejä ovat energiayhtiön maine, asiakaspalvelun taso sekä sopimuskäytännöt. Maltti on valttia, sillä taloyhtiön sähkösopimuksesta irtautuminen kesken sopimuskauden on hankalampaa kuin kuluttaja-asiakkailla.
Kustannustehokkuus ja ilmastoystävällisyys saivat porvoolaisen As Oy Aleksanterinkatu 17:n vaihtamaan kaukolämmöstä maalämpöön. Uusi lämmitysmuoto on jo tuonut merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa. Entinen puheenjohtaja ja isännöitsijä kertovat, että huolellinen suunnittelu oli avain onnistumiseen.
Taloyhtiöillä voi olla useita sopimuskumppaneita, mikä tarkoittaa myös sitä, että joskus voidaan joutua miettimään sopimuksen päättämistä. Olkoon kyse mistä tahansa sopimuksesta, tulee ensin tarkastaa, mitä sopimuksessa on määrätty sopimuksen irtisanomisesta tai purkamisesta.
Tilaajille
Rivitaloissa on havaittu epätiiveyttä palo-osastoivien rakennusosien liitoksissa. Tällöin tulipalo pääsee savun ja palokaasujen mukana liitoksen läpi palo-osastosta toiseen. Toinen vaaranpaikka ovat räystäät ja pitkät katokset.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään