Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on 340,2 miljoonaa euroa. Summa on 54,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2020. Lisäys aiheutuu hallitusohjelman mukaisista panostuksista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 73,8 miljoonaa euroa.
Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksella rakennetaan hiilineutraalia yhteiskuntaa ja tehdään kiertotaloudesta Suomen talouden perustaa.
Konkreettisia ilmastoinvestointeja ovat esimerkiksi yli 40 miljoonan euron avustusmääräraha, jolla kuntia ja kotitalouksia kannustetaan luopumaan öljylämmityksestä sekä asuinrakennusten energia-avustukset, joita ehdotetaan jatkettavan myös ensi vuonna 40 miljoonalla eurolla.
Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen varataan YM:n momentilta 0,7 miljoonaa euroa, mutta kokonaispanostus kiertotalouden edistämiseen on moninkertainen. Muovitiekartan toimenpiteiden toteuttamista jatketaan. Jätealan ja tuotetietojen seurantajärjestelmän kehittämiseen ja raportoinnin ja seurannan ylläpitoon ehdotetaan yhteensä 1,25 miljoonan euron määrärahaa.
Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 38 miljoonaa euroa. Näillä MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetään kohdennettavan kaksi miljardia euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.
Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja tietoalustan luomista jatketaan ehdotuksen mukaan 7,3 miljoonan euron määrärahalla. Määrärahalla tuetaan kuntien digitaalisen rakennetun toimintaympäristön kehittämistä ja valtakunnallisiin rakenteisiin kytkeytymistä.
Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 90 miljoonan euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Korjausavustuksiin ehdotetaan yhteensä talousarviosta ja Valtion asuntorahastosta 33,5 milj. euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen.
Talousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston varoja käytetään noin 157,6 miljoonaa euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen.
Lue koko ympäristöministeriön tiedote.
Asumiskustannukset ovat tärkein asumisen kysymys kunnissa, selviää Kiinteistöliiton tekemästä kuntavaalikyselystä. Vastaajista 70 prosenttia katsoi, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 25 prosenttia.
Kun linjasaneeraus alkoi tulla ajankohtaiseksi reilun neljänkymmenen vuoden ikäisessä As Oy Meri-Naantalissa, ei hankkeeseen syöksytty suin päin, vaan huolella ja harkiten. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Näsi korostaa ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä osaavien ammattilaisten kanssa.
Rahantarve ei lopu siihen, kun rakennusprojekti saadaan loppuun. Kiinteistöjen hallinta ja kehittäminen vaativat usein suuria investointeja. Taloyhtiöt ja kiinteistönomistajat turvautuvat lainarahoitukseen kattaakseen esimerkiksi korjauksia, energiatehokkuusprojekteja ja laajennuksia.
Halvinlaina.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti asuinrakennuksissa toteutettujen lämpöpumppuhankkeiden onnistumista. Tutkimuksessa huomattiin, että hankkeisiin lähdetään usein puutteellisin lähtötiedoin ja myös seuranta on puutteellista. Lämmityslaitteiston toimintaa tulee seurata aktiivisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään