Kunnan järjestämäksi suunniteltu jätehuolto aiheuttaa keskustelua. Kunnallinen jätehuolto hyödyttäisi haja-asutusalueiden asukkaita, mutta tulisi nykyjärjestelmää kalliimmaksi tiiviisti rakennettujen lähiöiden asukkaille, kirjoittaa Turun Sanomat (30.5.2020)
Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Teemu Halenius pohtii artikkelissa jätteenkuljetusjärjestelmien kulueroja. Halenius uskoo, että keskitetty jätehuolto kannattaisi harvaan asuttuilla alueilla, joissa jätehuolto-ongelmat ovat olleet näkyvissä. Lähiöissä taas jätehuollon ongelmia ei ole ollut ja keskitetyssä jätehuollossa ne joutuisivat haja-asutusalueiden jätekuljetusten maksajiksi. Halenius kannattaa hybridimallia, jossa lähiöiden jätehuolto toimisi nykymallilla, mutta harvaan asuttujen alueiden jätehuollon järjestäisi kunta.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio on samaa mieltä kuin Halenius siitä, että kustannukset eivät välttämättä laske keskitetyssä järjestelmässä. Hyvällä volyymilla jätekuljetuksensa kilpailuttaneet taloyhtiöt häviävät keskitetyssä mallissa. Haja-asutusalueiden asukkaat taas voittavat, sillä nykyjärjestelmässä joillakin alueilla on käytännössä vain yksi palveluntarjoaja, jolta jätehuolto on tilattava.
Kiinteistöliitto on teettänyt vuonna 2016 tutkimuksen järjestelmistä, Kallio kertoo. Sen mukaan ei voida sanoa, onko keskitetty vai vapaavalintainen järjestelmä parempi, vaan alueelliset erot ovat ratkaisevia.
Kiinteistöliitto on saanut taloyhtiöiltä sekä myös omakotitaloasujilta palautetta, jonka mukaan kiinteistönomistajilla on jatkossakin halu saada valita itse jätehuoltokuljettajansa. Se on myös Kiinteistöliiton kanta, Kallio sanoo.
Kiinteistöliiton indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin kaksi prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Salossa ja vähiten Uudessakaupungissa.
Viime vuosi oli vuokramarkkinoilla poikkeuksellisen vaikea, selviää Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksesta. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta kasvoi, ja vuokrat kääntyivät laskuun koko maassa.
Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Sen osuus asuinrakennusten lämmityksestä on vajaat puolet, ja kerrostaloista lähes 90 prosenttia on kaukolämmitteisiä. Kaukolämmön hinta vaihtelee suuresti: paikkakuntien välinen ero voi olla jopa kaksinkertainen.
Monessa vanhemmassa taloyhtiössä tuskaillaan tilanpuutetta. Tilaa ei kuitenkaan aina tarvita lisää. Olennaisempaa on tarkastella, miten nykyisiä tiloja käytetään, mitä niissä säilytetään ja voisiko järjestystä parantamalla saada samoista neliöistä enemmän hyötyä.
AJ-tuotteet
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään