Katto- ja julkisivuremontit toteutetaan taloyhtiöissä liian myöhään. Remonttien lykkääminen voi aiheuttaa taloyhtiöille ikäviä yllätyksiä lähivuosina, kun putki- sekä katto- ja julkivuremontit tulevat ajankohtaisiksi yhtä aikaa, kirjoittaa Talotekniikka.
Isännöintiliiton katto- ja julkivubarometrin mukaan vain neljäsosa isännöitsijöistä arvioi, että katto- ja julkisivuremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan. Hankkeita lykätään tulevaisuuteen, eikä kattojen ja julkisivujen ylläpitoon ylipäänsä panosteta riittävästi.
Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaan mukaan putkiremontteihin kiinnittynyt huomio voi vaikuttaa siihen, ettei kattojen ja julkisivujen remontteja tehdä ajoissa. Isännöitsijöiltä jää tuhansia remontteja vuodessa muiden korjausten jalkoihin, Yrttimaa kertoo.
Tällä hetkellä erityisesti 1970-luvulla rakennettujen talojen katot ja julkisivut ovat remontti-ikäisiä, mutta niin ovat myös putkistot. Koska rakennusten osien elinkaaret ovat osittain päällekkäisiä, voi samaan aikaan tulla tarve useammalle suurelle remontille. Yrttimaan mukaan taloyhtiöiden remontit kannattaakin jaksottaa vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä ja rakennuksia ylläpitää pitkäjänteisesti, jotta osakkaat selviävät remonttien aiheuttamista asuinkustannusten noususta.
Katto- ja julkisivuremonttien tarpeellisuus painottuu lähivuosina ilmaston muuttuessa ja äärisäiden, kuten viistosateiden ja myrskytuulien yleistyessä. Muuttuvat säätilat on otettava huomioon rakennusten rakennus- ja korjaustavoissa.
Lue lisää täältä
Katon tarkastaa joka vuosi 44 prosenttia uusmaalaisista taloyhtiöistä, ilmenee Kiinteistöliitto Uusimaan teettämästä kyselystä. 42 prosenttia huolehtii tarkastuksesta enintään viiden vuoden välein. Harvemmin katto tarkastetaan 16 prosentissa yhtiöistä.
Selvityksen mukaan palo-osastointien puutteet selittyvät virheellisellä suunnittelulla tai huolimattomalla toteutuksella. Säädöksissäkin olisi parantamisen varaa. Isoimmat ongelmat liittyvät rakenneliitoksiin sekä räystäisiin ja katoksiin.
Lasittamattomalle parvekkeelle satava lumi on hyvä poistaa ennen kevään tuloa. Suuresta lumimäärästä syntyy sulaessa suuri määrä vettä, joka voi aiheuttaa vahinkoa parvekkeelle. Lumen poistamisesta huolehtii asukas, ellei toisin sovita.
Helsingin hovioikeuden tuomiossa käsiteltiin kunnossapitotarveselvityksessä annettujen tietojen merkitystä asuntokauppaan ja myyjän tiedonantovelvollisuuteen. Kunnossapitotarveselvitys ei sido yhtiökokousta, joka voi muuttaa suunnitelmia tarpeen mukaan.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään