Öljylämmitys ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä on noin 130 000 suomalaiskodissa. Enemmistö öljylämmittäjistä on jo eläkeiässä, kirjoittaa TM Rakennusmaailma.
Öljylämmitteisistä taloista moni sijaitsee haja-asutusalueilla, ja niiden omistajista 31 prosenttia on 60–69-vuotiaita ja 42 prosenttia yli 70-vuotiaita. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi luopua öljyn käytöstä muissa kuin valtion ja kuntien kiinteistöissä asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Öljylämmittäjien määrä supistuu luonnollista vauhtia noin 5 000 asunnon vuosivauhdilla, jolloin öljylämmitys loppuisi markkina- ja vapaaehtoisesti kokonaan vuonna 2045.
Lämmitysenergia Yhdistyksen erityisasiantuntija Eero Otrosen mukaan iäkkäät öljylämmittäjät ovat huolissaan hallitustavoitteesta, sillä heidän eläkkeensä ei riitä vaadittuun lämmitysjärjestelmän vaihtoon. Omakotitalossa lämmitysmuodon vaihto maksaisi keskimäärin 10 000 – 20 000 euroa talon iästä, koosta ja uudesta lämmitysmuodosta riippuen. Öljylämmityksen kunnostaminen energiatehokkaammaksi maksaisi keskimäärin 5 500 euroa. Jo polttimen uusiminen ja kattilan huoltaminen parantaisi energiatehokkuutta ja vähentäisi päästöjä, Otronen sanoo.
Lämmitysenergia Yhdistys ry huomauttaa, että hallituksen kaavailemat asuinrakennusten energia-avustukset eivät riitä kattamaan öljylämmittäjille koituvia energiaremonttien kustannuksia. Yhdistyksen ehdotus on, että öljylämmityksestä luopumisen pakkoa ei kohdisteta yksityisiin asunnonomistajiin, vaan energia-avustukset suunnataan öljylämmityksen muuntamiseksi hybridilämmitykseksi. Kiinteistöjen omistajien vaihtuessa öljylämmitteisten talojen määrä vähenee muutenkin jatkuvasti, ja 19 prosenttia öljylämmittäjistä suunnittelee jo rinnakkaisen lämmitysjärjestelmän hankintaa.
Lue lisää TM Rakennusmaailmasta
Moni taloyhtiö pohtii, voiko tarpeettomaksi käyneestä kaasujärjestelmästä luopua esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä. Ajan myötä sähkö on korvannut liesiuunien käyttämän energian, ja taloyhtiöiden alkuperäisen, kaasuun perustuvan perusjärjestelmän rinnalle on noussut käyttötarkoitukseltaan päällekkäinen sähkö.
Tilaajille
Astianpesukoneen tulo- ja poistoletkujen irtoaminen tai vuotaminen on yksi yleisimmistä vuotovahinkojen syistä. Putkiliitosten ja letkujen kunto tulisi tarkistaa säännöllisesti kerran vuodessa ja kuluvat osat, kuten poistoletku, uusia määräajoin.
Vesimittarit ovat taloyhtiöille keskeinen työkalu vedenkäytön seurantaan, oikeudenmukaiseen vesilaskutukseen ja vuotojen havaitsemiseen. Yhä useammin mittausdataa hyödynnetään myös vastuullisuusraportoinnissa. Siksi mittaustekniikalla on enemmän merkitystä kuin koskaan.
Smartvatten
Kerrostalojen savunpoistolaitteiden tyypillisimmät ongelmat liittyvät usein huollon ja testauksen laiminlyöntiin. Tämä voi johtaa siihen, että tulipalossa savunpoisto ei toimi ja savua kertyy rappukäytävään.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään