
Rakli: Rakentaminen kasvaa tänä vuonna parilla prosentilla
Rakentamiseen ennakoidaan tänä vuonna kasvua, vaikka asuntorakentamisen aloitukset ovat jäämässä miinukselle. Myös korjausrakentamisen ennustetaan lisääntyvän, käy ilmi suhdannekatsauksesta.

Maaseutukuntiin rakentaminen helpottuu ja riskit pienenevät uuden asumisosuuskuntamallin ansiosta. Kohtuuhintaista asumista kehittävä asumisosuuskunta on omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto.
-Osuuskuntamalli sopii erityisesti niille, joilla kynnys omistusasumiseen on korkea, kuvailee Rakentamisen rahoittamis -ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti.
Kovan rahan omistusasumisen ja vuokra-asumisen välille on tullut uusi asumisen muoto, asunto-osuuskunta. Asumisosuuskunnaksikin kutsutussa asumisen mallissa omistusasumiseen pääsee kiinni omistusasumista pienemmällä rahalla ja riskillä. ASV Oy jatkokehitti Rossinlahden mallista harvaan asutulle alueelle paremmin sopivan version.
Asuntojen arvonlasku, rakennuslainojen vakuudet, lainakatto, korkea omarahoitusosuus, myynti… esteitä rakentamiselle on useita ja ne ovat monesti päällekkäisiä. Osuuskuntamalli mahdollistaa rakennuslainojen saannin ja pienentää ja hajauttaa riskejä. Asuminen perustuu vuokrasuhteeseen ja asukas nauttii vuokralaisen oikeuksista. Myös asunnosta irtaantumisesta ilman osuuskunnalle jääviä velvoitteita. Muutto elämäntilanteen muuttuessa on helppoa.

Rakentamiseen ennakoidaan tänä vuonna kasvua, vaikka asuntorakentamisen aloitukset ovat jäämässä miinukselle. Myös korjausrakentamisen ennustetaan lisääntyvän, käy ilmi suhdannekatsauksesta.

Asuntorakentamisen aloitusmäärät laskevat tänä vuonna edelleen, ennustaa Rakennusteollisuus RT suhdannekatsauksessaan. Asuntoaloitukset ovat historiallisen alhaalla, 1950-luvun tasolla. Kasvua ei ole näkyvissä ensi vuonnakaan.

Rakentamisella on edellytyksiä kääntyä tänä vuonna pieneen kasvuun, mutta asuinrakentamisen kehitys jää heikoksi, selviää kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin suhdannekatsauksesta. Monissa kaupungeissa on ylitarjontaa asunnoista.

Pääkaupunkiseudulla purettiin vuosina 2024–2025 yli 300 rakennusta ennen niiden laskettua elinkaaren loppua, selviää Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä. Purkamisen syynä on kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen muutos.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään