Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Helsinki erottuu kustannuksillaan selvästi muista suurista kaupungeista.
Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin. Nousut olivat keskimääräistä suurempia, ja ainoastaan Jyväskylässä ja Porissa kustannusnousu jäi maltilliseksi alle yhteen prosenttiin.
Helsinki riuhtaisi tänä vuonna selvää kaulaa muihin suuriin kaupunkeihin. Helsingin kiinteistökustannus neliötä kohden kuukaudessa on tänä vuonna 3,07 euroa, kun keskiarvo on 2,76 euroa. Viidessä vuodessa Helsingin kustannukset ovat nousseet 23 %, kun keskimääräinen nousu suurimmissa kaupungeissa on ollut maltilliset 7 %.
Espoossakin kustannusnousu on ollut kaksinkertainen koko maan keskiarvoon nähden eli 14 %. Pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista vain Vantaa on jäänyt alle maan keskiarvon 5 prosentin kustannusnousulla viidessä vuodessa.
Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä paheksuu kovia hinnankorotuksia.
– Erityisesti Helsingin energiahinnat ovat nousseet aivan liikaa viime vuosina. Koko Suomen isoissa kaupungeissa kaukolämpö on kallistunut viidessä vuodessa 3 % ja Helsingissä viimeisen kolmen vuoden aikana yli 30 %. Näin ei voi jatkua, toteaa Heikkilä.
Lisäksi PK-seudulla nousevat muuta maata nopeammin kiinteistöverot ja sähkön hinta. Iso osa kustannusnoususta selittyy poliittisen päätöksenteon linjauksilla. Kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan jatkuvasti kasvava lasku tulee suoraan kaikille asunnonomistajille ja vuokralaisille.
– Kun tähän yhdistetään maan kalleimmat asuntoneliöt, voidaan kysyä, onko ihmisillä pian enää varaa asua pääkaupunkiseudulla, sanoo Heikkilä.
LVI-asiantuntija Arto Kemppainen on havainnut, että kiinnostus maalämpöön ja muihin vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin on kasvanut taloyhtiöissä kaukolämmön hinnannousun myötä selvästi.
– Toisaalta korjausvelka on taloyhtiöissä edelleen suuri ja uusien energiaremonttien teettäminen nykyisten pakollisten korjausten yhteydessä voi olla liian raskas taakka taloyhtiöille, Kemppainen toteaa.
– Varsinkin pienemmillä taloyhtiöillä on pääkaupunkiseudulla jo rahoitusvaikeuksia nykyisiinkin remontteihin. Poliittisten päättäjien olisi aika miettiä ohjauskeinoiksi kepin ohella myös porkkanoita, täydentää Heikkilä.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla nousu oli selvästi hitaampaa kuin muualla Suomessa. Tieto ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemista vuokratilastoista vuoden kolmannelta neljännekseltä.
Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään