Rakentamislupien käsittely kestää Suomen suurimmissa kaupungeissa keskimäärin noin 1,8 kuukautta, käy ilmi kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin julkistamasta seurantamallista.
Seurantamallissa tarkasteltiin Suomen suurimmissa kaupungeissa vuosina 2021–2025 hyväksyttyjen rakentamislupien läpimenoaikoja. Mukana olivat myös korjausrakentamiseen haetut luvat.
Seurannassa tarkastellut kaupungit olivat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Pori, Rovaniemi, Turku, Vaasa ja Vantaa. Nopeimmin rakennusluvan sai Vaasassa, jossa käsittelyaikojen mediaani oli vain 0,6 kuukautta. Lähes yhtä nopeasti lupa heltisi Rovaniemellä, jossa käsittelyaika oli keskimäärin 0,8 kuukautta.
Pisin käsittelyaika oli Turussa, 3,9 kuukautta. Toiseksi pisin käsittelyaika oli Vantaalla, 2,8 kuukautta, ja kolmanneksi pisin Helsingissä, 2,4 kuukautta.
Rakentamislupien määrä on laskenut seurannassa tarkastellulla ajanjaksolla, mikä johtuu rakentamisen heikentyneestä suhdannetilanteesta viime vuosina. Eniten lupia myönnettiin vuosina 2021–2022, kun suhdanne oli vielä hyvä.
Tämän vuoden alussa voimaan tullut rakentamisluvan käsittelyaikatakuu velvoittaa kuntia käsittelemään poikkeuksellisen vaativat hankkeet kuuden kuukauden aikana. Muut hankkeet tulee käsitellä kolmen kuukauden aikana.
– Lainsäädäntö tulee vaikuttamaan siihen, että lupahakemusten valmisteluun panostetaan aikaisempaa enemmän, jotta varmistetaan varsinaisen lupakäsittelyn sujuva eteneminen, arvioi Raklin yhdyskunta- ja infra-asioiden johtaja Kimmo Kurunmäki.
Jo vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki muutti hankkeiden luvanvaraisuutta ja vapautti muun muassa alle 30 neliön piharakennukset ilman lupaa toteutettavaksi.
Valituksia tehdään seurantamallin mukaan suhteellisen vähän, mutta niiden vaikutus yksittäisten hankkeiden kestoon voi olla suuri. Rakentamislupien valitusprosessin mediaanikesto on noin 6,2 kuukautta.
– Seurantamalli osoittaa, että myös erilaiset selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten niiden tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta tulisi harkita huolella, toteaa Kurunmäki.
Veden hinnan ripeä kallistuminen jatkuu tänä vuonna, käy ilmi tuoreesta kuntakohtaisten kiinteistökustannusten vertailusta. Sen sijaan kaukolämmön hinnannousu on hidastunut. Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia.
Kerrostalojen hoitovastikkeet nousevat tänä vuonna 1,5 prosenttia ja rivitalojen 2,8 prosenttia, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Kerrostaloyhtiöissä vastikkeiden nousu on hidastunut selvästi rivitaloja enemmän. Taloyhtiöiden maksukyky on parantunut.
Taloyhtiöiden maksamat isännöintipalkkiot ovat nousseet kolmen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia, selviää Kiinteistöliiton teettämästä tutkimuksesta.
Elinkustannusindeksi nousi samana aikana vain 3,8 prosenttia.
Asumismenot kasvavat jälleen tänä vuonna, kun viime vuonna ne laskivat hieman, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton selvityksestä. Kasvua ennustetaan keskimäärin 2,7 prosenttia. Syynä on erityisesti korkojen sekä lämmitysenergian hintojen nousu.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään