Kuinka taloyhtiö voi irtautua palveluyhtiöstä?

Erityisesti uusilla asuinalueilla rakennuttajat ovat luoneet alueellisia palveluyhtiöitä hoitamaan yhteisiä palveluja, kuten pysäköintiä, jätehuoltoa, piha-alueita, energiaa, tietoliikennettä tai yhteiskerhotiloja. Palveluyhtiöiden idea on sinänsä yksinkertainen, sillä järjestelyssä useampi taloyhtiö jakaa yhteisiä palveluja ja kustannuksia.

Perustajaosakas eli rakennuttaja voi käytännössä sitoa asunto-osakeyhtiön tällaiseen yhteisrakenteeseen jo ennen kuin ensimmäistä asuntoa on myyty, ja sopimuksen kesto voi olla jopa 20–30 vuotta. Asuntokauppalaki velvoittaa perustajaosakkaan antamaan ostajille tietoja yhtiön sitoumuksista, mutta palveluyhtiösopimusten todellinen merkitys ja vaikutus tuleviin kustannuksiin jää ostajalle usein epäselväksi. Kun osakkaat haluavat kilpailuttaa palvelut tai vaihtaa tuottajaa, he törmäävät kysymykseen, voiko taloyhtiö irtautua järjestelystä.

Vastaus on useimmiten, ettei irtautuminen ole helppoa. Järjestely perustuu tyypillisesti asemakaavamääräyksiin, maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen yhteisjärjestelysopimukseen, yhtiöjärjestykseen tai perustajarakentajan tekemiin sopimuksiin, joista irtautuminen edellyttää joko sopimusneuvotteluja, yhtiöjärjestyksen muuttamista tai kaavamuutosta ja joihin taloyhtiöllä ei ole yksin päätösvaltaa. Kaikki nämä ovat hitaita ja kalliita prosesseja.