Asuinrakentamisen aloitusmäärät laskevat tänä vuonna edelleen, eikä kasvua ole näkyvissä ensi vuonnakaan, ennustaa Rakennusteollisuus RT suhdannekatsauksessaan.
Rakennusteollisuus arvioi asuntojen aloitusmäärän jäävän noin 15 000 asuntoon sekä tänä että ensi vuonna, kun pitkän aikavälin tarve on 31 000–35 000 asuntoa vuodessa. Aloitusmäärä on tilastohistorian matalin, 1950-luvun tasoa.
Syynä ovat Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Jouni Vihmon mukaan kuluttajien luottamuksen puute ja viimeaikaiset poliittiset päätökset.
– Kotitaloudet ovat varovaisia eivätkä sijoittajien tuotto-odotukset vuokramarkkinoilla täyty. Rakentamiskustannukset ovat pysyneet korkealla ja rahoituksen saatavuus on kiristynyt. Asuinrakentamisen taloudellinen yhtälö pysyy yhä hyvin vaikeana, Vihmo toteaa.
Vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää hillitsevät työttömyysriski, asuntovarallisuuden lasku, huoli korkojen noususta ja rahoituksen saatavuus. Korkojen ja inflaation lasku, kuluttajien ansiokehitys, väestönkasvu ja muuttoliike sen sijaan tukevat sitä.
Korjausrakentaminen kääntyi viime vuoden lopulla hienoiseen kasvuun pitkän heikon jakson jälkeen. Rakennusteollisuus ennustaa tälle ja ensi vuodelle korjausrakentamiseen 0,5 prosentin kasvua. Taloyhtiöiden korjaamista tukevat patoutuneet korjaustarpeet ja taloustilanteen vakautuminen.
Korjausrakentamisen kehitys on ollut poikkeuksellisen heikkoa koko 2020-luvun. Viime vuonna korjausrakentaminen supistui 2 prosenttia ja edellisvuonna 3 prosenttia. Korjausrakentamisen kehitystä vaikeuttavat rahoituksen kiristyminen sekä alueiden eriytyminen.
– Tällaisessa suhdannetilanteessa tarvitaan useita eri toimia, jotta korjaamista, asuntorakentamista ja koko Suomen taloutta saadaan kasvuun, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Talouden nollakasvu ja kuluttajien heikkona pysynyt luottamus ovat hyydyttäneet rakentamisessa orastaneen elpymisen. Tänä vuonna kasvu jää alle yhteen prosenttiin, ensi vuonna 3,5 prosentin tuntumaan, ennustaa Rakennusteollisuus RT. Vahvempaa toipumista on luvassa aikaisintaan vuonna 2027.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat koko maassa viime vuoden loka-joulukuussa, kertoo Tilastokeskus. Eniten laskua oli kaksioissa. Suomen Vuokranantajien ekonomistin Eemeli Karlssonin mukaan kyseessä on laajempi ilmiö.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään