Valtaosa suomalaisista pärjäisi häiriötilanteessa – neljännes tarvitsisi apua
Teksti Suomen Kiinteistölehti
Kuvat Bigstock
Juttu tiivistettynä
Kolme neljäsosaa suomalaisista arvioi pärjäävänsä vakavassa häiriötilanteessa, kuten sähkökatkossa.
16 prosenttia pärjäävistä uskoo pystyvänsä auttamaan myös muita apua tarvitsevia, joista suurin osa kaipaa apua ensimmäisten päivien aikana.
Eniten apua tarvitsevat yksin asuvat, nuoret, pienituloiset ja kaupunkilaiset.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Suomalaisista kolme neljäsosaa arvioi pärjäävänsä yhteiskunnan vakavassa häiriötilanteessa, kuten pitkän sähkökatkon aikana. Loppu neljännes tarvitsisi apua, käy ilmi kyselytutkimuksesta.
Häiriötilanteessa pärjäävistä 16 prosenttia arvioi pystyvänsä auttamaan myös muita. Apua tarvitsevista suurin osa kaipaisi apua ensimmäisen kahden päivän aikana pitkittyneen vedenjakeluhäiriön tai sähkökatkon aikana.
Elintarvikejakelun tai maksuliikenteen häiriöissä pärjättäisiin hieman paremmin. Tiedot käyvät ilmi Suomen pelastusalan keskusliiton (SPEK) tutkimuksesta.
Eniten apua kokevat tarvitsevansa yksin asuvat, nuoret, pienituloiset ja kaupunkilaiset.
– On melko herättelevää, että 24 prosenttia aikuisista uskoo tarvitsevansa apua vakavassa häiriötilanteessa, SPEKin varautumisen erityisasiantuntija Miia Saarimäki sanoo.
Hän muistuttaa, että vakavassa häiriötilanteessa viranomaiset ovat kiinni tilanteen ratkaisemisessa ja heikoimmassa asemassa olevien auttamisessa.
– Siksi jokaisen kannattaisi miettiä, mitä voin tehdä oman varautumiseni eteen.
SPEK toteutti Huoltovarmuuskeskuksen rahoittaman kyselytutkimuksen viime keväänä. Tutkimukseen vastasi tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista.
Helsinkiläisillä harvoin kotivara kunnossa
Helsingissä asuvista alle viidenneksellä on kotonaan varautumissuositusten mukainen määrä vettä, käy puolestaan ilmi Helsingin kaupungin turvallisuustutkimuksesta. Ruokaa on varastoitu paremmin: 65 prosentilla sitä riittäisi kolmeksi vuorokaudeksi.
Tietoisuus oman väestönsuojan sijainnista on parantunut niin, että useampi kuin joka toinen tietää oman suojansa sijainnin. Taloyhtiönsä pelastussuunnitelmaan oli tutustunut 36 prosenttia vastaajista.
Kyselyyn vastasi marraskuun 2024 ja tammikuun 2025 välillä 6 205 iältään 15–79-vuotiasta helsinkiläistä.
Puolet suomalaisista arvioi, että heidän kotitaloutensa varautuminen vastaa viranomaisten ja järjestöjen antamaa kansallista 72 tunnin suositusta. Parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti.
Väestö vanhenee, joten taloyhtiöiden kannattaa panostaa esteettömyyden edistämiseen. As Oy Kaakinportissa Pieksämäellä ryhdyttiin korjaustöihin, jotta asukkaat pärjäisivät kotonaan mahdollisimman pitkään.
Suomessakin on syytä varautua jätevesihuollon laajoihin häiriötilanteisiin. Taloyhtiöiden ja isännöintitoimistojen kannattaa miettiä etukäteen, kuinka asukasviestintä hoidetaan, jos jätevesien viemäröinti estyisi pidemmäksi aikaa.
Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia sekä muihin asumisen häiriöihin. Kolmessa vuodessa yhteydenotot Helsingin kaupungin asumisneuvontaan ovat lisääntyneet yli puolella aiemmasta.
Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista
Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään