Taloyhtiöiden hoitokulut kasvavat ensi vuonna maltillisesti, ja paikkakunta- ja taloyhtiökohtaiset erot voivat olla suuria. Näin arvioi Kiinteistöliitto, joka on julkaissut ohjeen taloyhtiöiden talousarviosuunnittelun tueksi.
Kaukolämmitteisten kerrostalojen hoitokulujen arvioidaan kasvavan suurissa kaupungeissa ensi vuonna keskimäärin kahdesta kolmeen prosenttia. Näin liitto ennustaa eri hoitokulujen kehitystä.
Lämmitys on yleensä taloyhtiön kustannuseristä suurin. Yhtiön budjettia laadittaessa lähtökohtana on oltava tavanomaisen vuoden lämmitystarpeen mukainen kulutus.
– Vuosi 2025 voi jäädä vuotta 2024 lämpimämmäksi, jolloin vuoden 2026 budjetissa energiantarpeeseen on järkevää varata muutaman prosentin verran korotusta vuoden 2025 toteutuvaan verrattuna, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-seurannan mukaan vesikustannus nousi tänä vuonna keskimäärin 5,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Saman kehityksen ennakoidaan jatkuvan.
– Ensi vuoden vesimaksut on syytä tarkastaa vuodenvaihteeseen mennessä. HSY-alueella veden käyttömaksuihin on tiedossa ensi vuonna viiden prosentin korotus, Järvinen sanoo.
Kiinteistöveroon ei ole tulossa ensi vuonna uusia valtakunnallisia korotuksia. Rakennuskustannusten nousu aiheuttaa vain 0,2 prosentin nousun rakennuksen kiinteistöveroon.
Hallituksen esitystä kiinteistöveron arvostamisuudistuksesta odotetaan vielä syksyn aikana, mutta sillä ei ole vaikutuksia ensi vuoteen.
Ensi vuoden jätetaksat selviävät vuodenvaihteeseen mennessä. HSY:n alueella maksut nousevat. Tänä vuonna jätehuollon kustannukset nousivat Indeksitalo-vertailun mukaan keskimäärin 3,3 prosenttia.
HSY:n alueella jäteastioiden tyhjennysmaksut kiinteistöillä kohoavat. Sekajätteen kustannus nousee 5,4 prosenttia, biojätteen 2 prosenttia ja pakkausjätteiden 2,4 prosenttia. Lisäksi astiavuokria korotetaan 5,4 prosenttia.
Taloyhtiön maksuvalmiuden ja reagointikyvyn varmistamiseksi yhtiöllä tulisi jatkuvasti olla vähintään noin kolmen tai neljän kuukauden vastikkeita vastaavat varat kassassaan, neuvoo Kiinteistöliitto.
Lisäksi yhtiökokouksen kannattaa valtuuttaa hallitus perimään yksi tai kaksi ylimääräistä hoitovastiketta taloustilanteen sitä vaatiessa.
– Maksukyky ja taloyhtiön reagointimahdollisuudet ovat oleellisen tärkeitä, sillä esimerkiksi yllättävät korjaustarpeet on pystyttävä hoitamaan välittömästi, sanoo Järvinen.
– Taloyhtiöiden talous perustuu kuukausittaisiin, samansuuruisiin vastike- ja vuokratuloihin, kun taas kulujen osalta on huomattavaa kuukausittaista vaihtelua.
Kiinteistöliiton hoitovastikekyselyn mukaan kerrostaloyhtiöiden hoitovastike nousi tänä vuonna 2,5 prosenttia ja rivitaloyhtiöiden 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Taloyhtiöiden on syytä varautua hoitokulujen nousuihin myös ensi vuonna, neuvoo Kiinteistöliitto talousarvio-ohjeessaan. Yleinen kustannuskehitys voi vaihdella suurestikin eri kunnissa.
Rakentaminen kasvaa tänä vuonna kaksi prosenttia ja ensi vuonna neljä, ennustaa Rakennusteollisuus RT syksyn suhdannekatsauksessaan. Kasvu jakautuu epätasaisesti rakentamisen eri aloille. Asuntorakentaminen on laskussa, korjausrakentaminen kasvaa lievästi.
Taloyhtiön hallituksella on velvollisuus pitää huolta taloyhtiön taloudesta. Talouden tilaa kannattaa seurata yhdessä, jotta uudet hallituksen jäsenet pääsevät helposti kärryille asioista.
Taloyhtiön hallitus voi tehdä työtään monin eri tavoin. Asunto-osakeyhtiölaki antaa puitteet, mutta arkinen työskentely pitää jokaisessa hallituksessa päättää erikseen. Myös yhteistyöstä isännöitsijän kanssa tulee sopia tarkasti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään