Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin.
Taloyhtiöiden velkamäärät ovat kasvaneet edelliseen, vuonna 2023 tehtyyn kyselyyn verrattuna etenkin 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä, joissa peruskorjaukset ovat tulleet ajankohtaisiksi.
Uudiskohteiden velkamäärät ovat selvästi muuta taloyhtiökantaa suuremmat. Uudiskohteiden velkoja kuitenkin myös yleensä lyhennetään melko nopeasti rakennusvaiheen jälkeen.
Rakennusvuosien 2010–2014 taloyhtiöistä noin kahdella kolmesta oli velkaa jäljellä alle 100 000 euroa tai ei lainkaan. Vuosina 2015–2019 rakennetuilla taloyhtiöillä vastaava osuus oli yli 25 prosenttia.
Osakkaiden maksuvaikeudet ovat kyselyn mukaan yhtä yleisiä kuin kaksi vuotta sitten. Noin 10 prosenttia vastaajista kertoi maksuvaikeuksien lisääntyneen. Eniten maksuvaikeuksia on uudiskohteiden ja 1970-luvun taloyhtiöiden osakkailla.
Uudiskohteissa osakkaiden maksuvaikeudet olivat lisääntyneet noin 18 prosenttia ja 70-luvun taloyhtiöissä runsaat 15 prosenttia.
Lainansaanti on hankaloitunut ympäri Suomen. Kaksi vuotta sitten hieman yli viisi prosenttia lainaa hakeneista kohtasi ongelmia lainansaannissa. Tänä vuonna vastaava luku oli lähes kahdeksan prosenttia.
Alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä. Paikoitellen jopa yli 11 prosenttia lainaa hakeneista kohtasi ongelmia. Tästä huolimatta valtaosa taloyhtiöistä saa edelleenkin lainaa hankkeisiin ilman vaikeuksia.
Ammatti-isännöitsijöille kohdistetun kyselyn mukaan lainansaantivaikeudet ovat yleisimpiä Itä-Suomessa, mutta ongelmat ovat kasvaneet kaikkialla. Kokonaan ilman rahoitusta jääneiden yhtiöiden osuus on kasvanut kaikilla alueilla selvästi kahden vuoden takaisesta.
Pienillä yhtiöillä on isoja useammin hankaluuksia löytää rahoitusta hankkeisiin. Aivan pienimmät eli alle kuuden huoneiston yhtiöt joutuvat yleensä turvautumaan osakkaiden henkilökohtaisiin lainoihin.
– Kyselymme vastaukset heijastelevat aiempia näkemyksiä lainansaantiin liittyvistä haasteista. Pienet ja syrjäisemmällä sijainnilla olevat yhtiöt ovat haastavimmassa tilanteessa, mutta ongelmia esiintyy kautta linjan, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Kyselyn mukaan taloyhtiöiden varautuminen on yleistynyt aiempaan verrattuna. Varautumisesta on keskusteltu 75 prosentissa taloyhtiöistä. Yhtä moni oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen.
Vastaajista 36 prosenttia oli kerännyt varoja etukäteen tulevia hankkeita varten. Määrä on kasvanut vuodesta 2023 noin kolme prosenttiyksikköä. Alueelliset erot varautumisessa ovat suuria. Pohjois-Suomessa lähes puolet ilmoitti keränneensä varoja etukäteen, kun taas pääkaupunkiseudulla vastaava lukema oli hieman alle 30 prosenttia.
Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta.
– Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina, ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä.
Kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä lähes puolet raportoi taloyhtiön taloustilanteesta hallitukselle vähintään neljä kertaa vuodessa. Vain neljännes raportoi hallitukselle alle kaksi kertaa vuodessa. Eniten raportoidaan pääkaupunkiseudulla, harvimmin Pohjois-Suomessa.
Hallituksen jäsenet toivovatkin varsinkin Pohjois-Suomessa enemmän tietoa yhtiön taloustilanteesta. Noin joka viides koki saavansa liian vähän tietoa.
Keskimäärin noin 15 prosenttia vastasi kaipaavansa lisätietoa yhtiön taloustilanteesta. Uudiskohteiden hallituksissa lähes joka neljäs koki saavansa liian vähän tietoa taloyhtiön taloustilanteen kehityksestä.
– Hallitukset haluavat tietää, missä taloustilanteen osalta mennään. Myös kiristynyt rahoituksen saatavuus ajaa yhtiöitä suunnittelemaan paremmin, olemaan selvillä mahdollisuuksistaan sekä miettimään keinoja varmistua tarpeellisten hankkeiden rahoituksen onnistumisesta, Järvinen sanoo.
Kiinteistöliitto toteutti talous- ja rahoituskyselyn elokuussa 2025. Ammatti-isännöitsijöille kohdistettiin erilliskysely, jolla kartoitettiin varsinkin alueellisia eroja asunto-osakeyhtiöiden rahoitus- ja taloustilanteessa. Kyselyyn vastasi 3 566 taloyhtiöiden hallituksen edustajaa ja noin 285 ammatti-isännöitsijää.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.
Yksityisten vuokranantajien ostoaikeet ovat olleet maltillisessa nousussa viimeiset yli puolitoista vuotta, mutta tänä keväänä ne kääntyivät hienoiseen laskuun. Noin 40 prosenttia lainaa hakeneista kokee, että lainansaanti asuntosijoitustoimintaan on vaikeutunut.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään