Radonaltistukset ovat vähentyneet, mutta asuntojen radonmittauksia tehdään melko vähän. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön raportista.
Elokuussa julkaistu raportti tarkastelee vuosina 2020–2024 tehtyjä toimenpiteitä radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) radonrekisterin mukaan asuntojen ja työpaikkojen radonpitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla, eikä viitearvon ylittävien pitoisuuksien osuus ole juuri muuttunut.
Radonpitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienentyneet 1980-luvun puolivälin jälkeen rakennetuissa tai sitä uudemmissa rakennuksissa. Pitoisuudet ovat nykyään myös pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla.
Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa. Työpaikoilla on vuodesta 2020 alkaen arviolta 3 400 työntekijän altistus pystytty pienentämään turvalliselle tasolle.
Raportissa suositellaan radonmittausten tekemistä nykyistä laajemmin, erityisesti pientaloissa ja kerrostalojen alimmissa kerroksissa. Jos taloyhtiöllä on oleskelutiloja pohjakerroksessa tai kellarissa ja osa asukkaista viettää niissä paljon aikaa, myös niissä pitoisuudet kannattaa mitata.
Tehokkaimmat radonkorjausmenetelmät ovat STUKin mukaan radonimuri ja radonkaivo. Niiden avulla radonpitoisuus pienenee yleensä 60–90 prosenttia. Taloyhtiöitä varten on viime vuonna julkaistu radonopas, joka löytyy STUKin verkkosivuilta.
Radon on näkymätön, hajuton ja mauton radioaktiivinen kaasu, joka lisää erityisesti tupakoivien keuhkosyöpäriskiä. Aine kulkeutuu kodin tai työpaikan sisäilmaan maaperästä, kuten rakenteiden raoista ja läpivienneistä.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan laajoja muutoksia alan käytäntöihin ja sääntelyyn. Sen toivotaan edistävän kiertotaloutta ja vähentävän byrokratiaa. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo, miten uudistus vaikuttaa taloyhtiöihin.
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla ratkaisunsa isännöintialan kartellista. Kartellissa Isännöintiliitto ja kuusi isännöintiyritystä sopivat 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään