Radonaltistukset ovat vähentyneet, mutta asuntojen radonmittauksia tehdään melko vähän. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön raportista.
Elokuussa julkaistu raportti tarkastelee vuosina 2020–2024 tehtyjä toimenpiteitä radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) radonrekisterin mukaan asuntojen ja työpaikkojen radonpitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla, eikä viitearvon ylittävien pitoisuuksien osuus ole juuri muuttunut.
Radonpitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienentyneet 1980-luvun puolivälin jälkeen rakennetuissa tai sitä uudemmissa rakennuksissa. Pitoisuudet ovat nykyään myös pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla.
Mittauksia olisi lisättävä
Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa. Työpaikoilla on vuodesta 2020 alkaen arviolta 3 400 työntekijän altistus pystytty pienentämään turvalliselle tasolle.
Raportissa suositellaan radonmittausten tekemistä nykyistä laajemmin, erityisesti pientaloissa ja kerrostalojen alimmissa kerroksissa. Jos taloyhtiöllä on oleskelutiloja pohjakerroksessa tai kellarissa ja osa asukkaista viettää niissä paljon aikaa, myös niissä pitoisuudet kannattaa mitata.
Tehokkaimmat radonkorjausmenetelmät ovat STUKin mukaan radonimuri ja radonkaivo. Niiden avulla radonpitoisuus pienenee yleensä 60–90 prosenttia. Taloyhtiöitä varten on viime vuonna julkaistu radonopas, joka löytyy STUKin verkkosivuilta.
Radon on näkymätön, hajuton ja mauton radioaktiivinen kaasu, joka lisää erityisesti tupakoivien keuhkosyöpäriskiä. Aine kulkeutuu kodin tai työpaikan sisäilmaan maaperästä, kuten rakenteiden raoista ja läpivienneistä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään