Uusimpien ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa.
Tiedot ilmenevät Hypo-pankin ja MDI:n vielä julkaisemattoman tutkimuksen ennakkotiedoista. Tutkimuksessa selvitetään, miten ulkomaalaistaustaiset ihmiset asuvat Suomessa ja millaista on Suomen väestönkehitys.
Väestönkasvu nojaa yhä vahvemmin maahanmuuttoon ja vieraskielisen väestön kasvuun.
Tutkimuksen mukaan vieraskieliset kotitaloudet ovat keskimäärin kotimaisia suurempia eli koostuvat useammasta asukkaasta kuin kotimaiset asuntokunnat, joten vieraskielisten tarpeet kohdistuvat suurempiin asuntoihin.
– Näyttää selvältä, että jatkossa tarvitaan lisää perhekokoisia kerrostalo- ja rivitaloasuntoja, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Lisäksi vieraskieliset kotitaloudet asuvat kotimaisia ahtaammin ja keskittyvät kaupunkien reuna-alueille.
Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
– Lyhyellä aikavälillä vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa, mutta pitkällä ajalla omistusasumisen rooli vahvistuu. Maassaoloajan pituus, kielitaito ja kotoutumisen aste vaikuttavat asumisvalintoihin.
Vieraita kieliä puhuvat ihmiset asuvat usein kerrostaloissa, eivätkä omakotitalot kiinnosta kovinkaan paljon edes suurituloisia maahanmuuttajia. Vuokra-asuminen kerrostalossa säilyy vastaisuudessakin maahanmuuttajien keskuudessa tavanomaisimpana asumismuotona.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Häätö saadaan valtion tukemista vuokra-asunnoista suhteessa useammin kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoista. Häädetyistä valtaosa on matalasti koulutettuja miehiä.
Julkisivut joutuvat ilmaston muuttuessa aiempaa kovemmalle rasitukselle. Julkisivu on kuin sadetakki, joka pitää sisällään olevien kantavien rakenteiden olosuhteet siedettävinä. Käytännössä julkisivu siis suojaa merkityksellisiä rakenteita, sanoo yliopistonlehtori Toni Pakkala.
Kyselyn mukaan 19 prosentilla isännöitsijöistä on hallinnoinnissaan kohteita, joissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on mittaushistorian suurin. Taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla osuus on peräti 36 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään