Suomessa siirrytään pelkästään teräväpiirtoisten HD-lähetysten katseluun maaliskuussa 2020. Antenniurakoitsijoiden mukaan muutos edellyttää lukuisien antennien uusimista, kertoo Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry.
Antennitelevisioverkossa siirrytään 31.3.2020 mennessä pelkästään teräväpiirtolähetysten vastaanotossa käytettävän DVB-T2 -lähetystekniikan käyttöön. Teräväpiirtoisia T2-lähetyksiä on voinut seurata antenniverkossa vuodesta 2011 lähtien. Selvästi ”tavallisia” televisiolähetyksiä paremmasta ja kirkkaammasta kuvanlaadusta huolimatta alle puolet HD-verkon peittoalueella sijaitsevista antennitalouksista on siirtynyt teräpiirtolähetysten katseluun. Viestintäviraston kesäkuussa tekemän selvityksen mukaan vain 53 % niistä talouksista, jotka vastaanottavat tv-lähetyksiä pelkästään antenniverkon kautta, on teräväpiirtolähetysten katseluun tarvittava, T2-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi. Teknisesti isompi ongelma kuitenkin on, ettei edes kaikissa teräväpiirtotelevision hankkineissa talouksissa ole vielä HD-lähetysten vastaanottoon sopivaa antennia.
Kanta-Hämeessä toimivan Gadsatin urakoitsija Pauli Gäddala arvioi, että alueen suurimpien taajamien ulkopuolella teräväpiirtolähetysten katselu onnistuu tällä hetkellä vain noin joka kolmannessa osoitteessa.
– Aika paljon on vielä tehtävää. Monet minun asiakkaani ovat sanoneet, etteivät he kaipaa sitä teräväpiirtokuvaa, eivätkä halua maksaa ”ylimääräistä” uudesta antennista. Minä olen sitten todennut, että nähdään sitten kahden vuoden kuluttua uudelleen, Gäddala kertoo.
Nurmijärveläisen Plusasennuksen antenniurakoitsija Petteri Yliniemen mukaan teräväpiirtolähetysten häiriötön vastaanotto edellyttää usein uuden suunta-antennin asentamista.
– HD-kanavat vaativat vanhoja kanavia enemmän vastaanottotehoa. Tästä syystä antennin kannattaa myös suunnata huolellisesti oikeaan lähettimeen, Yliniemi kertoo.
Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n jäsenyritykset toivovat, että ihmiset varautuisivat tuleviin muutoksiin hyvissä ajoin, jotta töitä pystyttäisiin ajoittamaan tasaisemmin myös tälle ja ensi vuodelle.
– Todennäköisesti loppuvaiheessa tulee taas aikamoinen hässäkkä, mutta toisaalta sitten töistä voi ottaa hyvän hinnan, kun kysyntää riittää taas enemmän kuin tekijöitä, Gäddala pohtii.
Tulevaan valmistautumista vaikeuttaa se, ettei esimerkiksi Yleisradio ole tehnyt vielä lopullista päätöstä siitä, tullaanko sen ohjelmat lähettämään jatkossa UHF- vai VHF-verkossa. Kilpailevien operaattoreiden hallitsemien taajuusalueiden katselu edellyttää käytännössä erillisiä antenneja. Muutoksilla ei ole vaikutusta kaapeliverkon lähetyksiin.
Porissa jo useampi taloyhtiö on tehnyt päätöksen lunastaa vuokratontti kaupungilta omaksi. Porilaisissa taloyhtiöissä mietityttää, vastaako hinnoittelu edelleen markkinahintaa myös niillä alueilla, joissa vanhojen asuntojen myyntihinnat voivat olla alle 500 euroa neliöltä.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Joulukuun Kiinteistölehti kertoo, miten ikäihmisten taloyhtiöissä asumista voidaan tukea. Kuntosali oman talon kellarissa voi madaltaa kynnystä lähteä liikkumaan. Kerromme myös digitaalisista asuntokaupoista, joita on jo valtaosa kiinteistönvälittäjien järjestämistä asuntokaupoista.
Aika on suotuisa isojen korjaushankkeiden käynnistämiselle. Tekijöitä on hyvin saatavilla ja korot ovat tulleet alaspäin. Helsinkiläisessä taloyhtiössä päästiin toteuttamaan laajaa linjasaneeraushanketta juuri sopivalla hetkellä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään