Kompostitarkastajat tarkastavat touko–heinäkuun aikana noin 500 kompostoria pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Jätelakiuudistuksen myötä elintarvikebiojätteen erilliskeräily tuli pakolliseksi vuonna 2024 kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Erilliskeräys on alkanut vaiheittain pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella vuosien 2023 ja 2024 aikana. Elintarvikebiojätteellä tarkoitetaan kotona syntyvää ruokajätettä sekä syömäkelvottomia puutarhan hedelmiä, marjoja ja viljeltyjä ruokakasveja.
Kompostitarkastusten avulla valvotaan biojätteen lajitteluvelvollisuuden toteutumista.
– Kompostitarkastusten tavoitteena on varmistaa, että biojäte lajitellaan oikein, ja näin lisätä lajittelua ja vähentää sekajätteen määrää, HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen sanoo.
Kiinteistöt, joita kompostitarkastus koskee, ovat saaneet huhtikuussa kirjeen tulevasta tarkastuksesta. Tarkastettavat kompostorit on valittu satunnaisesti kiinteistöjen HSY:lle tekemien kompostointi-ilmoitusten joukosta.
Tarkastuksessa kompostitarkastajat vertaavat kiinteistön tekemän kompostointi-ilmoituksen tietoja ja kompostoinnin toteutumista käytännössä kiinteistöllä. Tarkastuksessa käydään läpi esimerkiksi kompostorin koko ja rakenne. Samalla varmistetaan, että kompostorista löytyy ruokajätettä ja että se ei haise käyneelle.
Tyhjä tai pelkkää puutarhajätettä sisältävä kompostori ei siis läpäise tarkastusta, vaan kompostorin täytyy olla käytössä eli sisältää kompostoituvaa ruokajätettä.
Tarkastajat merkitsevät tarkistetun kompostorin lapulla, jossa joko kuitataan kompostori vaatimukset täyttäväksi tai esitetään korjauspyynnöt.
Lue lisää:
Kerrostalossakin voi kompostoida
Jätekeräys kuntoon pienellä pihalla
Kompostitarkastukset alkavat eri puolilla maata toukokuun aikana. Tarkastusten avulla valvotaan biojätteen lajitteluvelvoitteen toteutumista. Tarkastuksista ilmoitetaan kiinteistönomistajille etukäteen.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat tammi-maaliskuussa koko maassa 0,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrien nousu liki pysähtyi 0,1 prosenttiin, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 1,4 prosenttia.
Viime vuonna Suomessa tehtiin reilut 10 prosenttia enemmän asuntokauppoja kuin edeltävänä vuonna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto asuntomarkkinakatsauksessaan. Asuntojen hinnat ovat laskussa ja myyntiajat pitkiä, mitä selittää suuri tarjonta.
Julkisivut joutuvat ilmaston muuttuessa aiempaa kovemmalle rasitukselle. Julkisivu on kuin sadetakki, joka pitää sisällään olevien kantavien rakenteiden olosuhteet siedettävinä. Käytännössä julkisivu siis suojaa merkityksellisiä rakenteita, sanoo yliopistonlehtori Toni Pakkala.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään