Energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan vuodesta 2021, jolloin yhteisöjen perustaminen tuli mahdolliseksi. Edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ei ole saanut energiayhteisöjä kasvuun, ilmenee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tehdystä opinnäytetyöstä.
Sähkövoimatekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija Marko Sorsa tutki opinnäytetyössään asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen perustamisen vähäisyyttä. Tavoitteena oli selvittää, miksi energiayhteisöt ovat jääneet asunto-osakeyhtiöiden energiataloudessa lähestulkoon hyödyntämättä.
Vuoden 2021 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä taloyhtiöt ovat voineet tuottaa sähköä perustamansa energiayhteisön käyttöön verottomasti. Energiayhteisöjen kautta kaikki taloyhtiön asukkaat voivat hyödyntää esimerkiksi aurinkosähköä omassa sähkönkäytössään, jolloin hyötyjänä eivät ole vain taloyhtiön kiinteistösähkön kulutuskohteet.
Tarkkaa ajantasaista lukumäärää tai koottuja tilastoja Suomessa perustetuista energiayhteisöistä ei ole julkisista lähteistä suoraan saatavissa. Opinnäytetyötä varten Fingrid Datahub Oy selvitti energiayhteisöjen määrän Suomessa helmi-maaliskuun vaihteessa 2025.
Selvityksen mukaan Fingridin Datahub-palvelussa oli kaikkiaan 77 sähköverkkoyhtiön alueella yhteensä vain 376 energiayhteisöä. Suurin osa näistä, 282 energiayhteisöä, sijaitsi Etelä-Suomessa. Länsi-Suomessa, mukaan lukien Pirkanmaa ja Keski-Suomi, oli perustettu 75 energiayhteisöä, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Lapissa energiayhteisöjen määrä oli 19.
Suomessa on noin 90 000 taloyhtiötä, joista noin 55 000 on ammatti-isännöinnin piirissä. Näihin suhteutettuna energiayhteisöjen määrä maassamme on tutkimuksen mukaan lähes olematon.
Myös Motivan alkuvuodesta teettämän kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia: taloyhtiöissä ei tunnisteta energiayhteisöjen ja hyvityslaskennan taloudellisia hyötyjä taloyhtiöille ja asukkaille.
Opinnäytetyön mukaan yksi suurimmista syistä energiayhteisöjen vähäiseen määrään on edelleen vallitseva yleinen tietämättömyys niiden mahdollisuuksista taloyhtiöasumisen energiankäytössä.
Myös isännöitsijöiden passiivinen rooli vaikuttaa merkittävästi energiayhteisöjen kehitykseen. Usein keskustelun energiayhteisön perustamisesta aloittaa valveutunut taloyhtiön asukas tai hallituksen jäsen eikä isännöitsijä.
Tutkimuksen mukaan energiayhteisöjen kehittäminen taloyhtiöissä edellyttää erityisesti isännöitsijöille kohdistettua koulutusta, asiantuntijaisännöitsijöiden roolin vahvistamista sekä energiayhteisöistä tiedottamisen tehostamista taloyhtiöiden päättäville elimille.
Energiayhteisöistä on tutkimuksen mukaan taloyhtiöille paljon hyötyä. Ne edistävät asunto-osakeyhtiöasumisen tasa-arvoista sähköenergiankäyttöä ja energiaomavaraisuutta. Ne myös lisäävät paikallista sähköntuotantoa ja ekologisuutta sekä parantavat huoltovarmuutta.
Lisäksi energiayhteisöt vähentävät sähkönsiirron tarvetta, mikä pienentää myös osaltaan ympäristöpäästöjä.
Energiayhteisössä kyse on taloyhtiön asukkaiden yhteenliittymästä, joka perustetaan yhteistä sähköntuotantoa varten. Energiayhteisöt myös parantavat energiajärjestelmän turvallisuutta kriisitilanteiden ja sähkökatkojen varalta, sillä ne hajauttavat energiantuotantoa.
Vastikerästit lisääntyivät taloyhtiöissä viime vuoden aikana, selviää Isännöintiliiton kyselystä. Myös huoneistojen hallintaanotot lisääntyivät vastikerästien seurauksena. Osakkaiden maksuvaikeudet voivat vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko taloyhtiön talouteen.
Taloyhtiöillä on merkittävä rooli kaupungin täydennysrakentamishankkeissa, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Johanna Laisaari. Hän kannustaa taloyhtiöitä katsomaan yhtiön pihaa ja yhteisiä alueita lasten näkökulmasta.
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kolme rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää asetusehdotusta. Säädöksillä päivitetään uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään