Asuntojen lyhytkestoiseen vuokraustoimintaan kaivataan lain tasolla tehtyä määritelmää siitä, millainen asunnon käyttö on sallittua. Nykyisen sääntelyn puitteissa jää epäselväksi, milloin kyse on kielletystä majoitustoiminnasta, toteaa Kiinteistöliitto.
Epäselvä tilanne vaikeuttaa esimerkiksi taloyhtiöiden puuttumista asiaan ja hankaloittaa asuntoaan vuokraavien osakkaiden, muiden asukkaiden sekä kaupunkien rakennusvalvontaviranomaisten toimintaa.
Parhaillaan meneillään on useampikin lyhytvuokraukseen liittyvä lakihanke. Käynnissä on asunto-osakeyhtiölain sekä asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain uudistaminen. Valmisteilla on myös muutoksia tuoreeseen rakentamislakiin.
– On välttämätöntä, että asumisrauha taloyhtiöissä pystytään turvaamaan silloinkin, kun asuntoja käytetään lyhytkestoiseen vuokraukseen. Toistuviin häiriöihin on pystyttävä puuttumaan. Tämä on tärkeää, vaikka häiritsijöinä olisivat olleet lyhytaikaiset vuokralaiset, jotka olisivat jo poistuneet huoneistosta, liiton lakiasiantuntija Tapio Haltia sanoo.
Rajanveto asunnon sallitun ja kielletyn käytön välillä on liiton mielestä järkevää tehdä lain tasolla rakentamislaissa. Laki voisi antaa mahdollisuuden tarvittaessa poiketa lain lähtökohdasta kaupunkikohtaisissa rakennusjärjestyksissä.
Lyhytkestoinen vuokraustoiminta on ilmiönä hyvin paikkakuntakohtainen. Varsinkin niillä paikkakunnilla, joilla lyhytkestoisesta vuokraustoiminnasta on vakituisille asukkaille häiriötä, puuttumiseen kaivataan keinoja.
Jos lyhytkestoisesta vuokrauksesta aiheutuu toistuvaa häiriötä, tulisi liiton mukaan uudistetulla sääntelyllä mahdollistaa taloyhtiön puuttuminen häiriöihin, tarvittaessa ottamalla kyseinen huoneisto taloyhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi.
Lyhytkestoista vuokrausta ei pidä liiton mielestä kokonaan kieltää. Väliaikaista majoitusta tarvitaan esimerkiksi isojen tapahtumien aikana, kun paikkakunnan perinteinen majoituskapasiteetti ei riitä. Tarvetta lyhytaikaiselle vuokraustoiminnalle voi tulla myös esimerkiksi silloin, kun omassa taloyhtiössä on meneillään mittava korjaushanke.
Lue lisää: Airbnb – sallittua asumista vai kiellettyä majoitustoimintaa?
Rakennuslakiin ehdotettu muutos toisi lyhytvuokraukseen vuorokausirajoitukset. Ilman vakituista asukasta olevaa asuntoa saisi ensi vuodesta lähtien käyttää lyhytvuokraukseen 90 päivää vuodessa.
Vuokranantajille on tarjolla laajasti erilaisia vakuutuksia. Vakuutuksen valintaan vaikuttaa ensinnäkin se, onko asuntoja yksi vai useampi. Lisäksi huomioon on otettava, millaisia asuntoja vuokrataan ja kuinka kattavan turvan vuokranantaja haluaa.
Hallituksen esittämä rakentamislain muutos sallisi lyhytvuokrauksen, kun sitä ei tapahdu enempää kuin 90 vuorokautta kalenterivuodessa. Sama rajoitus koskisi satunnaista lyhytvuokrausta ja ammattimaista vuokraustoimintaa. Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto kritisoivat lakiesitystä.
Asuntosijoittajan ja taloyhtiössä asuvan osakkaan näkökulmat voivat toisinaan olla eriävät. Myös asuntosijoittajan osaaminen ja verkostot kannattaa kuitenkin hyödyntää yhtiön hallinnossa, suosittelee Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Eeva Tammisalo.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään