Suomalaiset yritykset menettävät työtehoa sisäilman takia keskimäärin 266 euroa, mutta pahimmillaan 2080 euroa jokaista työntekijää kohti vuodessa. Näin laskee sisäilmavalvontaan ja -analytiikkaan erikoistunut 720 Degrees. Laskelma pohjautuu 1,5 miljoonan työtunnin aikana tehtyihin sisäilman laadun mittauksiin kolmen vuoden aikana.
720 Degrees toisti Harvardin yliopiston vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen suomalaisella aineistolla. Analyysiä varten kerättiin kolme vuotta dataa yhteensä 1,5 miljoonan työtunnin aikana 170 eri rakennuksessa.
– Hyvin huollettu kiinteistö ei menetä työtehoa prosenttiakaan, mutta pahimmillaan kiinteistö on sisäilman laadussa optimitasojen ulkopuolella 32 prosenttia vuorokaudesta, sanoo 720°:n operatiivinen johtaja Rick Aller.
Laskelmissa on huomioitu vaikutukset ainoastaan tuottavuuteen ja kognitiviisiin tuloksiin. Mukana ei ole esimerkiksi sisäilman aiheuttamien sairauksien ja muun oireilun kustannuksia.
720 Degrees seuraa sisäilman laatua pysyvästi muun muassa kouluissa, toimistoissa ja muissa työskentelytiloissa. 720 Degreesin antureiden mittauksista syntyy Harvardin tutkimusta huomattavasti laajempi aineisto.
– Heikkolaatuisessa sisäilmassa tehdään selvästi heikompia strategisia päätöksiä kuin optimitilanteessa. Esimerkiksi yksittäisissä neuvotteluhuoneissa päätöksenteon laskennallista tehokkuutta voitaisiin lisätä jopa 73 prosenttia nykyisestä kiinnittämällä parempaa huomiota ilmanvaihdon toimivuuteen, Aller kertoo.
Hän muistuttaa, että ihminen hengittää vuorokaudessa 15 000 litraa ilmaa, josta noin 90 prosenttia sisätiloissa.
– Tyypillisin syy huonoon sisäilman laatuun on puutteellinen ilmanvaihto. Nopeimmin yleistyvä ongelma tällä hetkellä ovat materiaalipäästöt ja niiden huono seuranta. Haihtuvista orgaanista yhdisteistä (VOC-päästöt) voi seurata esimerkiksi päänsärkyä tai hengitysteiden ärsytystä, Aller huomauttaa.
Hyvä sisäilma edistää terveyttä ja lisää asumisviihtyvyyttä. Ilmassa voi kuitenkin esiintyä monenlaisia epäpuhtauksia, joiden ennaltaehkäisy olisi helppoa. Pahimmillaan epäpuhtaudet aiheuttavat ikäviä oireita ja sairauksia, sanoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Puhdas ja riittävä korvausilma on avain mukavaan asumiseen ja terveellisiin sisäolosuhteisiin ympäri vuoden. Ilman riittävää korvausilmaa talojen ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti, mikä voi johtaa huonoon sisäilman laatuun ja jopa rakenteiden vaurioitumiseen.
CERVI
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Radioaktiivisen radonkaasun mittauskausi on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta. Jos vielä tänä keväänä haluaa tietää asunnon sisäilman radonpitoisuudet, mittaus pitää tilata nyt.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään