Direktiivi vauhdittaa muun muassa sähköautojen latauspisteiden syntymistä. Se velvoittaa kiinteistönomistajia rakentamaan latauspisteet mahdollistavaa infrastruktuuria uudisrakentamisessa ja tietyissä laajamittaisissa korjauksissa.
Direktiivin mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, tulee asentaa putkitus sähkökaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.
Direktiivi edellyttää tietyin reunaehdoin latauspisteiden mahdollistamista myös muiden kuin asuinrakennusten uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä. Muissa kuin asuinrakennuksissa riittää, että sähköautojen latauspisteitä asennetaan yksi ja mahdollistetaan asentaminen vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan.
Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että direktiivi antaa jäsenmaille riittävää väljyyttä luoda omiin lähtökohtiinsa soveltuvaa lainsäädäntöä. Direktiivi ei esimerkiksi velvoita rakentamaan valmiuksia latauspisteille, jos autopaikat ovat rakennuksesta erillään, eikä korjaushanke liity pysäköintipaikkoihin tai niiden sähköihin.
– Suomen kannalta on tärkeää, että direktiivi antaa mahdollisuuden erotella esimerkiksi rakennuksen sisällä ja ulkopuolella olevat autopaikat, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Pylsyn mielestä nyt on tärkeää jatkaa hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua eri sidosryhmien kesken direktiivin jalkauttamisessa. Norminpurkutalkoiden hengessä on hyvä muistaa, ettei kansallisessa lainsäädännössä tule toteuttaa direktiivin vaatimuksia tiukempaa linjaa.
Direktiivi tarvitsee vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 20 kuukautta.
EU:n uudistettua rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä viimeistellään parhaillaan kansalliseen lainsäädäntöön sopivaan kuosiin. Taloyhtiöiden kannalta hyvä uutinen on, että pakkoremontteja ei ole tulossa.
Uudet energiatehokkuusvaatimukset ulottuvat ensimmäistä kertaa koskemaan myös olemassa olevia rakennuksia. Uudet määräykset tulevat voimaan vuonna 2028 uusille julkisille rakennuksille ja vuonna 2030 kaikille muille uudiskohteille.
Sustera
Energiatodistuslakia uudistetaan vastaamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Lakiin tulisi säädökset myös vapaaehtoisesta perusparannuspassista, joka tukisi energiatehokkuustoimia.
Pääkaupunkiseudulla purettiin vuosina 2024–2025 yli 300 rakennusta ennen niiden laskettua elinkaaren loppua, selviää Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä. Purkamisen syynä on kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen muutos.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään