Direktiivi vauhdittaa muun muassa sähköautojen latauspisteiden syntymistä. Se velvoittaa kiinteistönomistajia rakentamaan latauspisteet mahdollistavaa infrastruktuuria uudisrakentamisessa ja tietyissä laajamittaisissa korjauksissa.
Direktiivin mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, tulee asentaa putkitus sähkökaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.
Direktiivi edellyttää tietyin reunaehdoin latauspisteiden mahdollistamista myös muiden kuin asuinrakennusten uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä. Muissa kuin asuinrakennuksissa riittää, että sähköautojen latauspisteitä asennetaan yksi ja mahdollistetaan asentaminen vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan.
Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että direktiivi antaa jäsenmaille riittävää väljyyttä luoda omiin lähtökohtiinsa soveltuvaa lainsäädäntöä. Direktiivi ei esimerkiksi velvoita rakentamaan valmiuksia latauspisteille, jos autopaikat ovat rakennuksesta erillään, eikä korjaushanke liity pysäköintipaikkoihin tai niiden sähköihin.
– Suomen kannalta on tärkeää, että direktiivi antaa mahdollisuuden erotella esimerkiksi rakennuksen sisällä ja ulkopuolella olevat autopaikat, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Pylsyn mielestä nyt on tärkeää jatkaa hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua eri sidosryhmien kesken direktiivin jalkauttamisessa. Norminpurkutalkoiden hengessä on hyvä muistaa, ettei kansallisessa lainsäädännössä tule toteuttaa direktiivin vaatimuksia tiukempaa linjaa.
Direktiivi tarvitsee vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 20 kuukautta.
Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Pääkaupunkiseudulla purettiin vuosina 2024–2025 yli 300 rakennusta ennen niiden laskettua elinkaaren loppua, selviää Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä. Purkamisen syynä on kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen muutos.
Latausasemien rakentaminen tai aurinkosähkön asentaminen on yhä useamman taloyhtiön suunnitelmissa. Vanhojen sähköjärjestelmien teho ja turvallisuus eivät välttämättä uudistuksiin taivu. Silloin on syytä miettiä sähköremonttia, sanoo STULin tekninen johtaja Esa Tiainen.
Vaikka taloyhtiön rakennus olisi suojeltu, sitä saa kunnostaa ja korjata. Remontissa tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla hallittuja ja hankkeen luvanvaraisuus on hyvä tarkistaa. Korjaushanke kannattaa suunnitella huolellisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään