Taloyhtiöissä tehdään liian vähän korjauksia, selviää Isännöintiliiton tuoreesta talouskyselystä. Yleisin syy tähän on osakkaiden haluttomuus edistää taloyhtiöiden remontteja.
Moni isännöitsijä hallinnoi taloyhtiöitä, joissa on lykätty tai peruttu korjaushankkeita taloudellisista syistä edellisen 12 kuukauden aikana. Viidenneksellä kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä vähintään puolet taloyhtiöistä on tällaisia. Ongelma korostuu taantuvilla maantieteellisillä alueilla.
– Nopeasti nousseet korot ja kustannukset sekä taloyhtiöiden heikentyneet lainansaantimahdollisuudet etenkin väestöään menettävillä alueilla ovat jarruttaneet taloyhtiöiden korjaushankkeita viime vuosina. Vielä hintojakin suurempi syy jättää korjauksia toteuttamatta on osakkaiden yleinen haluttomuus ryhtyä korjauksiin, toteaa Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Isännöitsijät suhtautuvat epäillen taloyhtiöiden korjaamisen piristymiseen. Vain joka viides talouskyselyn vastaaja arvioi, että korjauksia tehdään hänen hallinnoimissaan taloyhtiöissä seuraavan 12 kuukauden aikana enemmän verrattuna edelliseen 12 kuukauteen.
Vastaavasti viidesosa vastaajista arvioi korjausrakentamisen vähenevän. Yli puolet, 55 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että korjausrakentamista tehdään saman verran.
– Vaikka korot ovat lähteneet laskuun ja korjausurakoiden hintojen voimakas nousu on päättynyt, isännöintiala ei ennusta taloyhtiöiden korjaamisen piristyvän ainakaan seuraavan vuoden aikana, Rekonen kertoo.
Remonttien lykkääminen lisää riskejä: esimerkiksi liian vanha putkisto tai kulunut vesikatto voi aiheuttaa vesivahinkoja. Iäkkäässä rakennuksessa vakuutuskorvausten saaminen tällaisessa tapauksessa voi olla vaikeaa, jolloin vahingoista aiheutuvat kustannukset jäävät osakkaiden maksettaviksi.
Nämä ovat Isännöintiliiton mukaan riskejä, jotka osakkaiden pitää tunnistaa ja joista tulee tehdä tietoisesti päätökset korjaamisesta tai korjaamatta jättämisestä.
Laaja remonttihanke on pitkä prosessi, joten ensi keväänä tehty korjauspäätös voi tarkoittaa remontin alkamista käytännössä vasta vuonna 2026, liitto huomauttaa.
– Liika lykkääminen ja tekemättömät, suunnittelemattomat remontit heikentävät kaikki taloyhtiön lainoitettavuutta pankin silmissä sekä vaikuttavat huoneistojen arvoon ja kaupattavuuteen asuntomarkkinoilla, Rekonen sanoo.
Isännöintiliiton toteuttamaan Talousbarometriin vastasi tänä syksynä yhteensä 343 isännöintialan ammattilaista, jotka hallinnoivat 8 300:aa taloyhtiötä.
Kun taloyhtiö päättää toteuttaa sähköautojen latauspistehankkeen, sen kannattaa selvittää yhtiön sähköjärjestelmän kunto ja kapasiteetti sekä se, ovatko autopaikat yhtiön hallinnassa vai osakkeilla hallittavia.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään