Energia-asiat ovat taloyhtiöissä ajankohtaisia syksyisin, kun asunnoissa kaivataan lisää lämpöä. Lämmitys on taloyhtiön menoeristä suurin, noin 20-30 prosenttia hoitokuluista. Jos taloyhtiön johto on kaavaillut energiatehokkuutta parantavaa korjaushanketta esimerkiksi ensi kesälle, hanketta koskeva päätöksenteko pitäisi jo aloittaa, neuvoo Kiinteistöliitto.
Taloyhtiön energiatehokkuutta on mahdollista parantaa suhteellisen pienillä toimilla, kuten pitämällä huolta nykyisen lämmitysjärjestelmän oikeasta toiminnasta ja sopivista säädöistä. Näin varmistetaan sopivat huoneilman lämpötilat asunnoissa lämmityskaudella.
– Paras hetki lämmitysjärjestelmän huolto- ja kunnossapitotoimille olisi jo ennen kuin syksyllä aloitetaan lämmitys. Lämmitysjärjestelmän toimintaa on seurattava läpi lämmityskauden ja tarvittaessa muutettava säätöjä asuntojen tavoitelämpötilan saavuttamiseksi, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Korjaushankkeen suunnittelu tarjouspyyntöineen vie aikaa, joten ensi kesän korjaushankkeen valmistelu on syytä käynnistää syksyllä. Asian valmistelu ja kilpailuttaminen kuuluu taloyhtiön hallituksen työhön.
– Kun suunnitelmat ja tarjoukset on saatu, hallitus vie näiden pohjalta laatimansa esityksen toteutuksesta ja toteuttajasta yhtiökokouksen päätettäväksi. Samalla päätetään hankkeen rahoituksesta, sanoo liiton lakiasiantuntija Tapio Haltia.
Onnistuneen ja energiatehokkaan korjaushankkeen kivijalka on oman taloyhtiön tunteminen. Näin tunnistetaan aito tarve korjaukselle ja voidaan asettaa tavoitteet hankkeelle. Tyypillisesti korjaushankkeen käynnistämisen taustalla on taloyhtiön tekninen kunto tai esimerkiksi halu alentaa energiakustannuksia.
Energiatehokkuuden kannalta on tärkeää tietää, millaista oman taloyhtiön energiankäyttö on. Tätä varten jokaisessa taloyhtiössä tulisi olla käytössä aktiivinen kulutusseuranta, ja nykyisten järjestelmien tulisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla.
– Energiatehokkaan korjaushankkeen kulmakivi ja tehokkain keino hallita riskejä on puolueettoman asiantuntijan tekemä hankesuunnittelu, jossa vertaillaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia, mukaan lukien taloudellinen kannattavuus, Pylsy sanoo.
Hankesuunnittelun pitää tarjota ymmärrettäviä tietoja osakkaiden päätöksenteon tueksi. Osana hankesuunnittelua on päätettävä, miten toteutettavan ratkaisun toimivuutta seurataan ja miten uudet ratkaisut otetaan osaksi taloyhtiön ylläpitoa.
Käytännössä toimivuuden varmistaminen tarkoittaa tavoitteista päättämistä, tarvittavien mittausten suunnittelua ja toteuttamista sekä tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja poikkeamiin puuttumista. Erityisen tärkeää toimivuuden varmentaminen ja seuranta on erilaisissa lämpöpumppuhankkeissa.
Pylsy muistuttaa, että taloyhtiön energiatehokkuutta voidaan parantaa käytännössä lähes kaikkien korjaushankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi ison putkiremontin yhteydessä voidaan pohtia lämmöntalteenoton toteuttamista poistoilmasta.
Helsingin Munkkivuoressa sijaitsevassa taloyhtiössä tehtiin laaja energiaremontti, jossa yhdistettiin maalämpö, maaviilennys, ilmanvaihtojärjestelmän uusinta ja sähköistyksen parantaminen. Täysin ilman yllätyksiä remontti ei sujunut.
As Oy Rojohoppessa tehtiin energiaremontti, joka laski merkittävästi vanhan kiinteistön kaukolämmön kulutusta. Monien toimenpiteiden joukossa on myös harvinainen tapaus: lämmöntalteenotto jätevedestä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Monessa taloyhtiössä mietitään kustannustehokkaampia ja vähäpäästöisempiä energiaratkaisuja. Turun Lausteella ryhdyttiin tuumasta toimeen, ja nyt osa lämmön talteenottojärjestelmän tarvitsemasta sähköstä kerätään taivaalta.
Rankkasade kasteli perin pohjin jyväskyläläisen kerrostalon julkisivun ja sisäpuolisia rakenteita. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoja, mutta taloyhtiö ryhtyi ripeästi korjaustoimiin. Yhtiön toiminta palkittiin huhtikuussa valtakunnallisena vuoden taloyhtiötekona.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään