Asumismenojen kasvu laantuu tänä vuonna. Keskimäärin asumismenot nousevat 0,8 prosenttia, kun viime vuonna ne nousivat keskimäärin 6,5 prosenttia. Korkojen ja sähkön hinnan lasku keventävät kotitalouksien asumismenoja, mutta muut asumisen erät kallistuvat edelleen.
Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimus PTT:lla teettämästä Asumismenot 2024 -selvityksestä.
Tontin kiinteistöveron alarajan nosto sekä vesi- ja jätehuollon kustannusten nousu kasvattavat asumisen menoja niin kerros- kuin omakotitaloissa. Taloyhtiöiden menoja kasvattaa myös kaukolämmön kustannusten nousu.
Tänä vuonna vuokra-asujien asumismenot kasvavat enemmän kuin omistusasujien. Kerrostalossa vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan lapsiperheen asumismenot nousevat 1,6 prosenttia mutta omistusasunnossa asuvan vain 0,7 prosenttia, ennustaa selvitys.
Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla on edelleen ylitarjontaa, mikä hillitsee vuokrien nousua vapaarahoitteisissa kohteissa. Muualla Suomessa ei ole vastaavanlaista ylitarjontaa, ja vuokrat kasvavatkin pääkaupunkiseutua ripeämmin.
Omakotitaloasujilla asumismenot jopa laskevat viime vuoteen nähden, sillä korko- ja energiamenot ovat pienemmät. Asuntolainojen tyypillisin korko, 12 kuukauden Euribor, on alkanut tarkistua alaspäin kevään aikana. Korontarkistuspäivä määrää, missä vaiheessa kotitaloudet pääsevät hyötymään laskeneesta korosta.
Kotitalouksien tilannetta helpottaa lisäksi tänä vuonna kasvuun kääntynyt ostovoima.
– Kotitalouksien tulokehitys on edelleen verrattain hyvää, ja inflaatio on hellittänyt. Erityisesti eläkeläisten tulot kasvavat tänä vuonna huomattavasti. Asumismenot haukkaavatkin aiempaa hieman pienemmän osuuden kotitalouksien tuloista, toteaa PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa.
Menojen kasvu hidastunut
Tänä vuonna asumismenot nousevat keskimäärin 0,8 prosenttia.
Kerrostaloissa asumismenot nousevat keskimäärin 1,4 prosenttia.
Viime vuonna asumismenot nousivat keskimäärin 6,5 prosenttia.
Vuosina 2020–2023 asumismenot nousivat keskimäärin 16 prosenttia.
Korjausrakentamiseen vauhtia täytetakausjärjestelmästä?
Korona- ja sotavuodet ovat lisänneet kotitalouksien kustannuksia ja nostaneet korkoja. Tästä syystä monet omistus- ja vuokra-asukkaat ovat joutuneet käyttämään säästöjään.
Taloyhtiöiden talous sen sijaan on vakautunut ja hoitovastikkeiden nousuvauhti hidastunut. Silti kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeen koko kasvoi yhä keskimäärin neljä prosenttia, kertoi Kiinteistöliiton keväinen kysely.
– Osa taloyhtiöistä on sopeuttanut talouttaan lykkäämällä välttämättömiäkin korjauksia. Valtion budjettineuvotteluissa on huolehdittava siitä, ettei taloyhtiöiden ja asumisen herkkää talousnäkymää pilata enää uusilla veropäätöksillä rajun kiinteistöveron korotuksen ja arvonlisäveron noston jälkeen, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Hän penääkin toimia, joilla korjausrakentamista voimistetaan uudisrakentamisen laskusuhdanteen aikana. Yhtenä keinona voisi toimia asunto-osakeyhtiöiden täytetakausjärjestelmä.
– Tämä toisi töitä, verotuloja ja entistä parempia asumispalveluita, ja osa rahoituksen saatavuusongelmien kanssa kamppailevista taloyhtiöistä saisi apua.
Keron mukaan takausjärjestelmän kunnostus ei maksaisi valtion budjetista käytännössä mitään, mutta tuottaisi positiiviset vaikutukset koko yhteiskuntaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään