Asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna koko maassa 2,0 prosenttia ja kääntyvät ensi vuonna 2,0 prosentin nousuun, ennustaa asuntoluototukseen erikoistunut Hypo-pankki.
Pankin asuntomarkkinakatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla kuluvan vuoden lasku olisi 2,5 prosenttia, mutta ensi vuonna nousu yltäisi 4,0 prosenttiin. Hypon pääekonomistin Juho Keskisen mukaan asuntokauppa on hitaasti toipumassa.
– Inflaatio on taitettu Suomessa, ostovoima kohenee palkkojen noustessa, hallituksen veromuutokset kannustavat kaupoille ja tuoreet ennakkotiedot kielivät alustavasti taantuman päättymisestä. Talouden todellinen tila onkin kenties kuluttajien uskomuksia parempi, Keskinen arvioi.
Asumisen juoksevat kulut ovat kääntyneet deflaatioon, ja lämmitysenergia on merkittävästi halvempaa kuin vuosi sitten. Hypon mukaan asuminen on ennätyksellisen edullista, kun asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet 20 vuoden takaiselle tasolleen.
– Kun koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota sysäsivät energiahinnat nousuun, asumisen kustannukset taittuivat deflaatioon lokakuussa 2023. Lämmitysenergia on nyt edullisempaa kuin vuosi sitten ja sama pätee myös korjaus- ja huoltokustannuksiin, Keskinen sanoo.
Korkojen odotettu laskusuunta väljentää asuntovelallisten kuukausibudjettia. Asuntojen reaalihinnat ovat painuneet vuosituhannen alun tasolle, joten ostajien näkökulmasta velanhoitokustannukset ovat laskussa.
– Voi sanoa, että meillä on samaan aikaan sekä asunnon ostajan että asujan markkinat.
Tyhjillään olevien asuntojen osuus nousee vuosi vuodelta koko maassa. Uudisasuntojen runsas tarjonta selittää aiempaa enemmän tyhjillään oloa kasvukeskuksissa.
Suomen kaikista tyhjillään olevista asunnoista noin 25 prosenttia sijaitsee kuudessa suurimmassa kaupungissa, mutta vastaava osuus kolmen vuoden sisään valmistuneessa asuntokannassa on peräti 63 prosenttia.
– Kuuden suurimman kaupungin ulkopuolella uusia asuntoja on taas tyhjillään pienempi osuus kuin koko asuntokannassa on ei-vakituisesti asuttuja asuntoja vanhat asunnot mukaan lukien, Keskinen kertoo.
Tätä selittää hänen mukaansa se, että uudisrakentaminen on vähäisempää ja omakotitalot rakennetaan tarpeeseen. Uusia kerrostaloasuntoja on silti myös tyhjillään. Taajamien ulkopuolella olevat talot taas jäävät tyhjilleen pienenevän väestömäärän vuoksi.
Asuntojen hinnat nousevat kolme prosenttia koko maassa ensi vuonna, ennustaa asuntoluototukseen erikoistunut Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Asuntojen hintaloukku kuitenkin hidastaa asuntomarkkinoiden kasvuvauhtia.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään