Hoitovastikkeet ovat nousseet 7,9 prosenttia omalla tontilla seisovissa taloyhtiössä ja vuokratonttiyhtiöissä jopa 12,4 prosenttia parin vuoden sisällä. Kiinteistövälitysalan keskusliitto keräsi tiedot vuosina 2021–23 tehdyistä asuntokaupoista.
– Nousu on merkittävä. Käytännössä sadan neliön perheasunnossa ja omalla tontilla olevassa taloyhtiössä hoitovastike on noussut kahdessa vuodessa kuukausitasolla noin 30 euroa. Vuokratontilla olevissa taloyhtiöissä nousu hoitovastikkeessa on ollut samanlaisessa asunnossa lähes 50 euroa, sanoo liiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Alueelliset erot olivat merkittäviä. Lämmitys muodostaa suuren osan taloyhtiön hoitovastikkeesta. Erityisesti Helsingissä kaukolämmön hinta on noussut huomattavasti, mikä on nostanut myös hoitovastikkeita mediaania enemmän.
Tilastokeskuksen ylläpitämä kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi nousi vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja vuonna 2023 lähes 5,5 prosenttia.
– Kiinteistönvälitysala seuraa tiiviisti taloyhtiöiden kehitystä. Olemme havainneet taloyhtiöiden välisten erojen kasvaneen entisestään. Myös ostajat kiinnittävät entistä tarkemmin huomiota taloyhtiön kuntoon. Taloyhtiön hyvään hallintoon ja kehittämiseen on syytä panostaa, koska se näkyy myös asuntojen hintojen kehityksessä ja osakkaiden varallisuudessa, Viljamaa sanoo.
Asumismenojen kasvu huolettaa kiinteistönvälitysalaa
Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi on parhaillaan käynnissä, ja monessa yhtiössä on paineita nostaa hoitovastikkeita. Viljamaan mukaan hoitovastikkeiden nousuvauhti ei voi jatkua kovin pitkään samana.
– Taloyhtiöllä on tärkeää olla puskuria noin 3–4 kuukauden hoitovastikkeita vastaava taso, mutta ei ole mitään syytä makuuttaa osakkaiden rahoja turhaan taloyhtiön tilillä.
Asuntopolitiikassa pitäisi Viljamaan mukaan huomioida asumismenojen nousu aiempaa paremmin. Hoitovastikkeiden nousu on vain pieni osa kasvaneita kustannuksia. Tilanne on hankala monelle asuntovelalliselle, sillä asuntolainojen koroista ei ole saanut enää viime vuonna vähennystä ja korot ovat nousseet vuodesta 2022 merkittävästi.
Viljamaa pitää asumismenojen nousua keskeisenä tekijänä asuntokaupan hidastumiseen syksyn 2022 jälkeen.
Asuntojen hinnat laskivat helmikuussa viime vuoteen nähden
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat helmikuussa koko maassa 5,4 prosenttia edellisvuodesta mutta nousivat 1,4 prosenttia tammikuusta, käy ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
– Asuntojen hinnat olivat helmikuussa yhä heikolla tasolla, mutta kevään mittaan markkinoilla saatetaan nähdä vilkastumista, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa.
Kaikissa suurissa kaupungeissa hinnat laskivat edellisvuoteen nähden. Hintojen lasku oli suurinta Vantaalla (10,4 prosenttia), Helsingissä (7,1 prosenttia) ja Oulussa (6,8 prosenttia).
Holapan mukaan kotitalouksien arviot omasta taloudestaan ovat edelleen vaisut, mikä näkyy myös asuntomarkkinoilla: kaupoille ei ole uskallettu lähteä. Markkinoita voi myös yhä hyydyttää ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapauden loppuminen vuodenvaihteessa.
– Kun kotitalouksien tunnelmat kohoavat ja ensiasunnon ostajat alkavat palata markkinoille, asuntokauppaketjut lähtevät purkautumaan. Se voi jo kesää kohti vilkastuttaa markkinoita.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään