Kaupungin ja asukkaiden halut eivät useinkaan kohtaa lähiöiden kehittämisessä. Lähiöjamit-seminaarissa etsittiin yhdessä keinoja uudistaa lähiöitä. Rakennus- ja kiinteistöalan konsulttikumppani Vahasen järjestämä tilaisuus keräsi alan ammattilaiset ja vaikuttajat yhteen miettimään, miten kaupungistumisen vaatima lisärakentaminen pystytään toteuttamaan lähiöiden nykyisten asukkaiden ehdoilla.
Helsingin uudessa yleiskaavassa nopeaan väestönkasvuun varaudutaan radanvarsien lähiöiden kehittämisellä. Monille alueille kaavaillaan jopa kolme tai neljä kertaa nykyistä enemmän asukkaita. Valtaosa täydennysrakentamisesta toteutettaisiin siten, että taloyhtiöiden tonteille rakennettaisiin lisää. Tällöin päätöksen lisärakentamisesta tekevät kuitenkin taloyhtiöiden osakkaat. Usein asukkaat ovat tyytyväisiä asuinympäristöönsä ja haluavat säilyttää nykyiset talot ja pihat. Valta ja halu eivät tällä hetkellä useinkaan kohtaa asuinalueiden uudistumisessa.
Lähiörakentamisen aikana 1960- ja 1970-luvuilla syntyi poikkeuksellisen paljon uusia taloyhtiöitä. Nyt kun lähiöiden uudistumisen aika on käsillä, juuri taloyhtiöt määrittelevät asuinalueiden ja koko kaupungin uudistumiskyvyn. Taloyhtiöiden päätöksenteosta riippuu, voiko kaupunki tiivistyä olemassa olevilla tonteilla.
– Meidän on juuri nyt syytä ajatella positiivisesti. Taloyhtiön korjaukset ovat innostava mahdollisuus koko lähiön uudistumiselle. Asukkaat ovat myös osakkaita ja heillä on valta vaikuttaa omaan asumiseensa ja omaisuutensa arvoon. Alueen uudistamisesta voi olla taloudellistakin hyötyä. Esimerkiksi Kontulassa taloyhtiö voi kattaa jopa puolet putkiremonttikuluista myymällä tonttipalan lisärakentamista varten, Vahasen muotoilujohtaja Katja Soini sanoo.
Lähiöjameihin kokoontui kuutisenkymmentä kiinteistöjen omistamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen parissa toimivia ammattilaisia. Mukana oli mm. kaupungin, yliopistomaailman, järjestöjen, yhdistysten ja taloyhtiöiden edustajia. Lähiöjamit olivat osa Lähiöfest2017-tapahtumaa, jonka pääyhteistyökumppani Vahanen-yhtiöt on.
– Seminaarimme tarkoituksena oli yhdessä etsiä ratkaisuja, miten tämä lähiöiden uudistumista rajoittava kuilu asukkaiden ja kaupungin välillä voidaan ylittää. Kaupungin uudistuminen saa todellista vauhtia taloyhtiöiden ja osakkeenomistajien tuella, sanoo Soini.
Valokuituliittymiä markkinoidaan nopean yhteyden lisäksi nopealla rakentamisaikataululla. Todellisuudessa lupaukset eivät aina kuitenkaan pidä. Helsinkiläisen As Oy Airoranta 1:n valokuituyhteys valmistui yli vuoden luvattua myöhemmin, eikä viivästyksen syistä tiedotettu taloyhtiötä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Tamperelaisen taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa kaikki osui kohdalleen. Sujuva yhteistyö kaupungin, taloyhtiön ja rakentajan kanssa on tällaisessa hankkeessa kaikkein tärkeintä, sanoo As Oy Tamronkulman hallituksen puheenjohtaja Mauno Laihonen.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Suurin osa taloyhtiöistä pitää tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta hyödyllisenä, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Toiminnantarkastukseen ollaan vielä tyytyväisempiä kuin tilintarkastukseen. Yli puolet taloyhtiöistä maksaa toiminnantarkastajille palkkiota.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään