Asukkaiden mielestä taloyhtiöitä korjataan suunnitelmallisesti, paljastaa laaja asumistyytyväisyyden selvitys. Tulos on selkeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tarpeellisia korjauksia siirretään usein kustannusten pelossa.
Yhteensä noin 7500 asukasta ympäri Suomea on kertonut kokemuksistaan taloyhtiöasumisesta talokysely.fi-palvelun kautta.
Vastausten perusteella asukkailla on vahva luottamus hallitusten kykyyn hoitaa taloyhtiöiden asioita suunnitelmallisesti. Vain kolmannes vastaajista kaipaa taloyhtiöiden korjauksiin lisää pitkäntähtäimen suunnittelua.
– Tämä on mielenkiintoinen tulos, sillä todellisuudessa asunto-osakeyhtiöiden korjausvelka kasvaa kovaa vauhtia ja tarpeellisia remontteja lykätään vastikkeiden kasvun pelossa, sanoo Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski.
Tuoreet selvitykset, kuten ROTI 2017 ja Rakennusteollisuuden katsaus korjausrakentamisen markkinoihin, paljastavat karun todellisuuden taloyhtiöiden suunnitelmallisen puutteista: suomalaiset velkaantuvat nyt eniten asuntoyhteisöjen kautta ja korjausten riittämättömyys ikääntyvässä rakennuskannassa on edelleen iso ongelma.
– Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suunnitelmallisuuden kokemus syntyy arjen toimivuudesta, ei aidosta pitkän tähtäimen korjaussuunnittelusta. Asukas voi ajatella, että pihan hiekoittaminen ja jätehuollon toimivuus ovat merkkejä siitä, että kaikki on kunnossa. On aiheellista kysyä, mistä tämä johtuu. Luottavatko asukkaat sokeasti siihen, että hallitukset hoitavat tarvittavat asiat?, Harjunkoski sanoo.
Isännöintiliitto on ehdottanut, että taloyhtiöissä tarvitaan viiden vuoden korjaussuunnitelman sijaan vähintään 10 vuoden suunnitelma. Hyvä isännöinti tuo korjaustarpeet esille ja auttaa hallitusta ja osakkaita varautumaan väistämättä tuleviin korjauskuluihin.
– Hallitusten ja osakkaiden kannattaisi kuunnella isännöintiä ja muita asiantuntijoita, Harjunkoski suosittelee.
Taloyhtiöissä tehdään liian vähän korjauksia, selviää Isännöintiliiton tuoreesta talouskyselystä. Syytä korjausten lykkäämiselle löytyy kustannusten noususta ja taloyhtiöiden heikentyneestä lainansaantimahdollisuudesta. Suurin syy on kuitenkin osakkaiden haluttomuus edistää remontteja.
Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden julkistamassa raportissa tarkastellaan rakennetun ympäristön tilaa. Raportin mukaan korjausvelan hallinnan tulisi olla tärkein prioriteetti. Rakentamisessa tulisi siirtyä yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään