Yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Salminen on juhlavuoden tiimoilta perehtynyt vanhoihin pöytäkirjoihin ja ihaillen ihmetellyt, miten sydämen palolla talonomistajat ennen ovat omaisuuttaan hoitaneet.
– Aina hämmästyttää, miksi nykyihmisiä ei kiinnosta arvokkaan kansallisomaisuuden ja omien kotiensa hoidosta huolehtiminen. Asiat jätetään liikaa isännöitsijälle. Asenteella ”kuuluu isännöitsijän tehtäviin” putsataan oma vastuu pois. Mikä on se taho, joka kiinnostuisi taloyhtiön hoidosta, erityisesti silloin, jos talossa asuu enimmäkseen vuokralaisia. Hallitusammattilaisetko?
1930-luvulla tavoitteeksi asetettiin, että kukin johtokunnan jäsen hankkii kolme uutta jäsentä yhdistykseen. Liittyjä sai lahjan, Suomen Kiinteistölehden edeltäjän Asuntokiinteistö-lehden yhdistyksen kustannuksella.
Jäsentalojen edustajille avec on 29.6. Utran Uittotuvalla Joensuussa juhlatilaisuus, johon kuuluu Nummiduunareiden kutsuvierasnäytäntö. Paikkoja on varattu 500 henkilölle.
– Tärkeä työ taloyhtiön hyväksi ansaitsee kiitoksen. On oikeus nauttia omien kätten työstä Joensuun tunnetuimmassa kesäteatterissa joen rannalla kauniissa ympäristössä. Nummiduunarit-näytelmän on kirjoittanut Markku Pölönen, jonka kynästä on totuttu saamaan laadukasta ja rentouttavaa katsottavaa, yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Salminen toteaa.
Lisää tietoa kiinteistöyhdistyksestä. Ilmoittautumiset anne.verger@kiinteistoliitto.fi tai 010 667 6670. Ilmoitathan 15.6. mennessä, jos ilmoittauduit, mutta et pääsekään tulemaan!
Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen nettisivuilla on juhlavuoden kirjoitussarja Puheenjohtajan päällimmäiset.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Nopea nettiyhteys on entistä useamman suomalaisen saatavilla, sillä teleyritykset ovat viime vuosina investoineet ahkerasti kiinteään laajakaistaverkkoon. Tämä on tarkoittanut erityisesti valokuituyhteyksien rakentamista. Harvaan asutuilla alueilla nopea yhteys on kuitenkin edelleen vain haave.
Kerrostaloissa tehdään tänä vuonna eniten vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia, joiden kustannukset ovat kasvaneet ripeästi parin viime vuoden aikana. Perinteisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustannusten mediaani oli tänä vuonna koko Suomessa noin 1 000 euroa huoneistoneliöltä.
Eri kokoiset akkuvarastot ovat muutaman viime vuoden aikana yleistyneet niin pienissä kuin suurissakin kiinteistöissä. Ne voivat olla fiksu sijoituskohde, joskaan ne eivät sovellu läheskään kaikkiin taloyhtiöihin. Helsinkiläisessä Eskolantie 4:ssä on yksi Suomen ensimmäisistä akkuvarastoista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään