Omakotirakentajien koulutustaso ja aiempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat vahvasti lämmitysteknologian valintaan, selviää Anna Saharin väitöstutkimuksesta.
Suomalaisten omakotitaloista tällä hetkellä vasta 4 % lämpiää maalämmöllä, mutta niiden määrä on kolminkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Maalämmön osuus voisi olla suurempikin, sillä taloustieteen alan väitöstutkimuksen perusteella maalämpö olisi järkevä investointi valtaosalle talonrakentajista, jos lämmitysjärjestelmän valintaa tarkastelee puhtaasti kustannusten näkökulmasta.
Anna Saharin taloustieteen väitöskirja käsittelee lämmitysjärjestelmän valintaa vuosina 2000–2011 rakennetuissa uusissa omakotitaloissa. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka rakentajakohtaiset ominaisuudet kuten tulotaso, koulutustaso tai ikä liittyvät lämmitysteknologian valintaan ja kuinka herkkiä suomalaisten kotitalouksien investointipäätökset ovat sähkön hinnoille.
Kotitalouden tulotaso, koulutustaso ja aikaisempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat merkittävästi lämmitysjärjestelmän valintaan. Maalämpö on erityisesti korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten valinta. Omakotitalossa jo valmiiksi asuvat taas valitsevat todennäköisemmin suoran sähkölämmityksen.
Kustannukset eivät ole ainut peruste lämmitysjärjestelmän valinnalle. Saharin tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että osa sellaisista kotitalouksista, jotka tietävät maalämmön edulliset käyttökustannukset, jättävät valinnan tekemättä esimerkiksi luottorajoitusten tai tarkemman tiedon puutteen vuoksi.
”Maalämpö on myös sitä epätodennäköisempi valinta, mitä suuremmasta perheestä on kyse. Jos maalämmön valintaan siis halutaan kannustaa, tarkasti pienituloisille lapsiperheille ja matalammin koulutetuille kotitalouksille kohdennetut toimet voivat olla hyödyllisiä”, Sahari arvioi.
”Kotitalouksien energiatehokkuuden parantamisen näkökulmasta maalämmön suurin potentiaali on tietysti korjausrakentamisessa. Yli miljoonan omakotitalon talokannastamme viidesosassa on vielä öljylämmitys, ja viidesosassa puulämmitys”, Sahari muistuttaa.
Väitöskirjassa hyödynnetään suomalaista rekisteriaineistoa, joka käsittää lähes kaikki vuosina 2000–2011 rakennetut uudet pientalot yhdistettynä talon rakentajan tietoihin sekä paikallisiin sähkön hintoihin. Yksityiskohtainen ja laaja aineisto mahdollistaa sen, että tilastollisin menetelmin voidaan saada selville yksittäisen tekijän yhteys investointipäätökseen.
Anna Saharin väitöskirja Essays on Households’ Technology Choices and Long-Term Energy Use.
Siisteyden ja ulkonäön lisäksi ikkunoiden pesu vuosittain on tärkeää ikkunalasien kunnon ylläpitämiseksi. Parveke- ja muiden lasien pinta vaurioituu helposti ilman säännöllistä puhdistusta. Esimerkiksi tiiliseinästä sade valuttaa kalkkia, joka syöpyy nopeasti.
PHM Group
Lähes puolet (43 prosenttia) yksityisistä vuokranantajista toimii taloyhtiön hallituksessa, käy ilmi Suomen Vuokranantajien tuoreesta kyselystä. Vuokranantajien ekonomistin mukaan hallituksessa toimiminen kertoo sitoutumisesta.
Raunistulan puutaloalueella sijaitsevan entisen lakkatehtaan kiinteistössä tehdään päätökset yhdessä ja tartutaan talkoohengellä harjaan ja lumilapioon. Ari Kokko on toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta.
Viime vuonna voimaan tullut kylmäaineasetus koskettaa eniten valmistajia. Myös taloyhtiöiden tulee kuitenkin tietää, millaisia lämpöpumppuja niillä on käytössä ja mitä kylmäaineita niissä on. Nykyisiä laitteita saa käyttää ja huoltaa niiden elinkaaren loppuun saakka.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään