Kokonainen omakotitaloalue alkaa nousta Tampereen Vuorekseen ryhmärakennushankkeena. Vuonna 2015 voimaan tullut ryhmärakennuttamislaki tarjoaa uuden mahdollisuuden – yksityishenkilöt voivat rakennuttaa kustannustehokkaasti toiveidensa mukaisia asuntoja.
Ryhmärakennuttamisessa rakennuttajana toimii rakennusliikkeen sijaan joukko yksityisiä ihmisiä. Asukkaat pääsevät alusta asti vaikuttamaan tulevan kotinsa yksityiskohtiin. Kustannusten läpinäkyvyys tuo säästöjä. Asukkaat maksavat esimerkiksi osaurakoista niiden nettohinnat.
Vuoreksen Kuutiot -nimeä kantava asuinalue on Suomen laajin omakotitalohanke, joka toteutetaan ryhmärakennuttamisena. Aiemmin lähinnä pääkaupunkiseudulla on toteutettu pienimuotoisempia omakotitaloryhmiä ja pienkerrostaloja.
Hankkeessa tullaan rakentamaan kaikkiaan 21 omakotitaloa, joista ensimmäisten suunnittelu on parhaillaan alkamassa.Talot ovat persoonallisia ekopuutaloja, jotka valmistetaan suomalaisesta puusta ja hengittävistä eristemateriaaleista.
– Yhteisölliselle omakotitalo-asumiselle syntyy hyvä perusta, kun asukkaat voivat vaikuttaa yhdessä jo pihapiirin rakentumiseen, kertoo projektipäällikkö Mika Lahtinen hankkeen konsulttina toimivasta Insinööritoimisto LaRa Oy:stä.
Tampereen linjaus puurakentamisen edistämisestä näkyy myös Vuoreksen Kuutioiden naapurissa, johon kohoaa suomalainen puu-pilottihanke: kaksi puukerrostaloa, joiden tilaelementtien tuotannossa on ensimmäistä kertaa käytetty suomalaisesta puusta valmistettuja CTL-levyjä.
Lähistöllä sijaitsevasta Isokuusen alueesta ollaan tekemässä Suomen suurinta puurakentamisen aluetta. Tampereen ja Lempäälän alueille levittäytyvä Vuores vetää koko alueen uudisasuntotuotantoa.
– Vuonna 2016 kolmasosa koko kaupungin asuntotuotannosta rakennettiin Vuorekseen. Tulevien vuosien jakauma lienee samankaltainen, kertoo Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Suomen Kiinteistöliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on ensi vuoden toukokuusta alkaen nimitetty OTM, eMBA Mia Koro-Kanerva. Liiton nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Harri Hiltunen jää eläkkeelle ensi vuoden syyskuussa.
Suomen lippu liehuu taloyhtiönkin salossa. Liputtaminen on Suomessa oikeus, ei velvollisuus, mutta siihen liittyy muutamia sääntöjä, jotka tulee tietää ennen kuin lipun nostaa salkoon. Liputuspäivät jakautuvat virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään