Tamperelaisen taloyhtiön tontilla sijaitsee niin päiväkoti, yhteistalo, kasvimaa, marjapensaita kuin maakellarikin.
Kaukaisella 1980-luvulla, jo kauan ennen kuin yhteisöasumisesta alettiin keskustella yleisemmin, joukko Tampereen yliopiston sosiaalialan opiskelijoita kokoontui miettimään uudenlaista asumisratkaisua.
Järjestettiin seminaareja, kokouksia ja vapaaehtoisempia keskustelutuokioita, joissa yhteisöasumisen ideaa mutusteltiin. Kuultiin asiantuntijoita ja haettiin informaatiota mahdollisimman monista lähteistä.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Kun asukas valittaa kylmää kotonaan, selitys voi löytyä yhtä hyvin kiinteistön järjestelmien puutteellisesta toiminnasta kuin asukkaan omista toimista tai vaikkapa terveydentilasta. Vaikka asunnosta ei löytyisi vikaa eikä todellista selitystä kylmyydelle saataisi, on tärkeää, että asukas tulee kuulluksi.
Helsingin Etelä-Haagassa sijaitsevassa taloyhtiössä Riistavuorenkuja 8:ssa asukkaat yhdessä pitävät huolta talostaan ja myös vaalivat sen 60-vuotista historiaa. Taloyhtiössä on alusta alkaen arvostettu talkootyötä ja asukkaiden aktiivista osallistumista. Viime vuosina lapsiperheet ovat tuoneet yhtiöön iloa ja energiaa.
Rakentamisen ennustetaan kääntyvän tänä vuonna noin 4 prosentin kasvuun. Kasvua povataan kaikille rakentamisen sektoreille. Asuntojen kysyntä lisääntyy, mutta tarjonta takkuaa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään