Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on asettanut tänä vuonna ensimmäistä kertaa rakennusten omistajille uhkasakkoja puuttuvasta energiatodistuksesta. Kerrostalossa sakko voi olla jopa 6000 euroa.
Energiakriisi on osaltaan lisännyt kiinnostusta rakennusten energiatehokuutta kohtaan. Yhdenmukainen tapa osoittaa rakennuksen energiatehokkuus on energiatodistus.
Energiatodistus tarvitaan lain mukaan, kun rakennusta tai sen osaa ollaan myymässä tai vuokraamassa. Todistus tarvitaan jo siinä vaiheessa, kun rakennusta ollaan laittamassa vuokralle tai myyntiin, sillä ilmoituksessa tulee mainita rakennuksen energiatehokkuusluokka. Vastuu energiatodistuksen hankinnasta on aina rakennuksen omistajalla.
ARA valvoo energiatodistuslain noudattamista. Jos kehotuksesta ja varoituksesta huolimatta lakia ei noudateta, ARA voi asettaa uhkasakon toimenpiteen tehostamiseksi.
Tänä vuonna ARA on tehostanut valvontaansa. Joissakin tapauksista on jouduttu asettamaan uhkasakko, sillä kehotus ja varoitus eivät ole tehonneet. Uhkasakon suuruus on riippuvainen rakennuksen koosta: pientaloille se on 800 euroa ja kerrostaloissa se voi olla jopa 6 000 euroa.
Energiatodistus on voimassa 10 vuotta sen laatimisesta. On tärkeää huolehtia, että rakennuksesta on voimassa oleva energiatodistus kun sitä myydään tai vuokrataan.
Pätevät energiatodistuksen laatijat löytyvät kätevästi ARAn ylläpitämästä Energiatodistusrekisteristä.
Uusien energiatodistusten määrä laski viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennusten energiatehokkuus paranee edelleen. Samalla kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista on kasvanut, ilmenee Aran energiatodistusraportista.
Taloyhtiöiden kulut ovat nousseet aiempaa suuremmiksi, mikä on pakottanut taloyhtiöt päivittämään talousarvioesityksiään. Jotta nousseet kulut saadaan asianmukaisesti katetuksi, voidaan hallitus valtuuttaa keräämään 1-2 kuukauden ylimääräinen hoitovastike.
Tilaajille
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot vaikeuttavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa. Vesihuollosta 65 prosenttia perustuu pohja- tai tekopohjaveteen ja 35 prosenttia pintaveteen.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään